MTV Uutiset seuraa vilkasta talouspäivää – UPM:n miettii miljardiluokan biojalostamoa ja paljon uusia työpaikkoja joko Kotkaan tai Rotterdamiin

2:26
Näin korona on iskenyt talouteen: nämä seikat nousivat esiin suuryritysten tilinpäätöksissä.

Vuosi 2021 on edennyt siihen pisteeseen, että suuret pörssiyritykset julkaisevat osavuosikatsauksiaan viime vuoden viimeisestä neljänneksestä. Suurta mielenkiintoa kohdistuu siihen, minkälaisia tulevaisuuden näkymiä yritykset näkevät.

Tähän päivitetään uusia tietoja sitä mukaa, kun osavuosikatsauksia julkistetaan.

18.02. 

UPM suunnittelee uutta ”seuraavan sukupolven biojalostamoa”, jonka sijoitusvaihtoehdot ovat Kotka tai Rotterdam Hollannissa.

Laitos tuottaisi erityisesti biopolttoaineita autojen sekä lentokoneiden käyttöön. Raaka-aineena käytettäisiin erityisesti UPM:n muussa tuotannossa syntyvää raaka-ainetta ja jätettä.

– Me meinataan skaalata meidän liikennepolttoaineiden kapasiteetti noin viisinkertaiseksi kuin mitä meillä on Lappeenrannassa. Kyseessä olisi kapasiteetiltaan noin 500 000 tonnin (vuodessa) laitos. Ja investointina se on miljardiluokan investointi, UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen kertoo.

UPM toivoo Suomen valtioltakin aktiivista yhteydenpitoa tämän vuoden aikana, kun UPM selvittää parasta sijoituspaikkaa. Miljardiluokan investointi olisi merkittävä asia Suomen taloudelle niin investointina kuin syntyvien työpaikkojen myötä.

Sekä Kotkalla että Rotterdamilla on omat vahvuutensa. Kotkaan saadaan todennäköisesti raaka-aineita paremmin, mutta Rotterdam on logistisesti parempi vaihtoehto.

UPM tutkii sijoitusvaihtoehtoja tarkasti.

” Siellä on paljon asioita, joita katsotaan. Katsomme markkinoita, raaka-aineita, teknologiaa, verotusta, työmarkkinoita, työvoimaa, logistiikkaa. Sen takia vuoden aika menee asian selvittämiseen.

UPM laskee, että uuden laitoksen biopolttoaineilla voidaan saada aikaan suuria päästövähennyksiä, kun fossiilisia polttoaineita korvattaisiin biopolttoaineilla.

– Puhuttaisiin 1,7 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjen vähennyksestä, Pesonen kertoo.

– Se on noin kolme kertaa Helsingin kaupungin vuotuiset päästöt, lisää UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaska.

12.44: Hissiyhtiö Koneen oikaistu liikevoitto nousi loka–joulukuussa 380,6 miljoonaan euroon, kun se vuotta aiemmin oli 367,5 miljoonaa. Liikevaihto vertailukelpoisin valuuttakurssein kasvoi 0,8 prosenttia.

Koneen saamat tilaukset kasvoivat loka-joulukuussa neljällä prosentilla verrattuna vastaavaan aikaan vuonna 2019. Koko vuoden 2020 aikana tilaukset laskivat 2,4 prosentilla ja liikevaihto laski koko vuonna 0,4 prosentilla.

Tilausten määrän nouseminen vuoden viimeisellä neljänneksellä on kuitenkin hyvä merkki rakentamiseen sidoksissa olevalta yhtiöltä.

– Rajoitukset ovat yhä aika voimakkaita, siitä huolimatta meidän liiketoiminta on jatkunut vankkana. Vaikka epävarmuuksia on vielä paljon, uskomme, että kehitys tulee olemaan jatkuvasti positiivista, toimitusjohtaja Henrik Ehnrooth sanoo.  

Vuonna 2021 Koneen liikevaihdon kasvun yhtiö arvioi olevan välillä 0–6 prosenttia vertailukelpoisin valuuttakurssein verrattuna vuoden 2020 liikevaihtoon eli yhtiö odottaa kasvun jatkuvan, vaikka koronapandemia aiheuttaa yhä epävarmuutta markkinoilla.

09.58: UPM:n vertailukelpoinen liikevoitto supistui loka-joulukuussa 252 miljoonaan euroon vuoden takaisesta 343 miljoonasta eurosta. Liikevaihto laski 11 prosenttia.

UPM:n mukaan vuosi päättyi myönteisissä merkeissä ja tuotteiden kysyntää kuvaillaan hyväksi.   

UPM:n koko vuoden liikevaihto laski 16 prosenttia ja oli 8 580 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 liikevaihto oli 10 238  miljoonaa euroa. Pudotuksen syynä oli graafisten paperien toimitusten sekä sellun ja paperin hintojen lasku.

UPM:n vertailukelpoinen liikevoitto oli 948 miljoonaa euroa viime vuonna. Vuositasolla laskua oli 32 prosenttia, kun vuonna 2019 liikevoitto oli 1 404 miljoonaa euroa.

UPM:n hallitus ehdottaa 1,30 euron osinkoa osaketta kohti.

08.50: Korona kuritti konepajayhtiö Wärtsilän tulosta yhä vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Alustilausten määrä laski ennätyksellisen alhaiselle tasolle ja investointeja uuteen voimalaitoskapasiteettiin lykättiin, yhtiö kertoo tiedotteessaan.

Wärtsilän vertailukelpoinen liiketulos laski loka-joulukuussa 49 prosenttia vuoden takaisesta 103 miljoonaan. Myös liikevaihto laski 28 prosenttia 1 220 miljoonaan euroon.

Wärtsilä ennakoi lyhyen aikavälin kysyntäympäristön olevan samankaltainen kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla ja koronarokotukset luovat toivoa paremmasta vuodesta.

– Ennustettavuus on kuitenkin edelleen rajallinen, ja vallitsevat markkinaolosuhteet tekevät näkymästä epävarman, yhtiön katsauksessa todetaan.

Lassila&Tikanoja pitänyt pintansa

Kiertotalousyhtiö Lassila& Tikanojan viime vuoden viimeisen neljänneksen liikevaihto oli 199,6 miljoonaa euroa, mikä oli hieman parempi kuin vuoden 2019 vastaavana aikana (198,9).

Vuoden 2020 liikevaihto oli 751,9 miljoonaa euroa (784,3) ja liikevoitto oli 28,2 miljoonaa euroa (45,0) ja oikaistu liikevoitto 39,0 miljoonaa euroa (40,5).

Liikevaihdon lasku johtui vertailukauden lukuihin sisältyvän L&T Korjausrakentamisen liiketoiminnan myynnistä viime vuoden toisella vuosineljänneksellä sekä koronaviruspandemiasta. Hallituksen ehdotus osingoksi on 0,40 euroa.

Vuoden 2021 liikevaihdon arvioidaan olevan samalla tasolla

"Yhtiöt edelleen varovaisia"

Viime vuonna monet yritykset totesivat katsauksissaan, että koronapandemian takia on mahdotonta edes arvioida tulevaisuuden näkymiä.

Tilanne voi olla edelleen samanlainen, vaikka tälle vuodelle ennustetaan talouskasvua, myös Suomeen.

– Yhtiöt ovat edelleen todennäköisesti aika varovaisia arvioimaan näkymiään. Pandemian kanssa ollaan yhä hankalassa vaiheessa, kun ei tiedetä, milloin rajoitukset poistuvat, toteaa analyysiyritys Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakainen.

– Markkinoilla on tosin voimakkaita odotuksia siihen, että rokotukset taittavat tänä vuonna pandemian. Pandemian jälkeen odotetaan kohtuullisen ripeätä talouskasvua, jota ovat tukemassa myös keskuspankkien ja valtioiden mittavat elvytystoimet, hän jatkaa.

Koronapandemia on runnellut monien yritysten tuloksia. Menetykset vaihtelevat eri alojen välillä.

– Viime vuonna kulutus siirtyi palveluista tavaroihin. Esimerkiksi matkailusta ja ravintoloista siirtymää oli muun muassa kotien remontoimiseen. Kansalaisten päivittäisessä kulutuksessa kiinni olevat yhtiöt eivät kärsineet koronasta niin paljon kuin sykliset yhtiöt, Viljakainen sanoo.

Onko tulossa uusia tilauksia?

Torstaina kunnolla vauhtiin pääsevät osavuosikatsausten julkistukset kertovat osaltaan siitä, miten talouden odotetaan toipuvan pandemiasta.

Torstain aikana selviää, mitä esimerkiksi Wärtsilä, Kone, Elisa, Lassila&Tikanoja ja UPM-Kymmene odottavat loppuvuodelta, kun nämä yritykset julkaisevat viime vuoden viimeisen neljänneksen osavuosikatsauksensa.

Monet muut suuryritykset julkistavat katsauksiaan lähiviikkojen aikana.

Inderesin Viljakainen pitää erityisesti syklistä konepajasektoria erityisen kiinnostavana.

– Konepajasektorilla fokus on näkymien lisäksi uusissa tilauksissa. Tämän päivän tilaukset ovat huomisen liikevaihtoa. Myös metsäyhtiöiden tilanne on kiinnostava ja Nokia kiinnostaa aina, Viljakainen pohtii.

Perjantaina katsauksensa julkistaa Stora Enso ja ensi viikon aikana vuorossa ovat muun muassa Kesko, YIT, HKScan, SRV Yhtiöt, Outokumpu, Valmet, Cargotec, Konecranes, Nordea Bank, Nokia ja Neste.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja