Suomalaisessa naisurheilussa on muhinut pitkään vakava ja arkaluontoinen ilmiö, joka on jättänyt jälkensä useaan entiseen ja nykyiseen pelaajaan. Tähän asti aiheesta on vaiettu. Tulosruudussa ilmiöstä avautuu tänään ensimmäistä kertaa entinen, pitkäaikainen Suomen maajoukkuejalkapalloilija.
Tulosruutu on tutkinut ilmiötä, seksuaalista häirintää, valtalajien, jääkiekon ja jalkapallon keskuudessa. Yksityiskohtaista tietoa ja esimerkkitapauksia on kerätty kymmeniltä henkilöiltä jalkapallon ja jääkiekon parista, jotka vahvistavat ilmiön olevan nykypäivänäkin arkitodellisuutta – joskaan mittakaava ei ole yhtä suuri kuin mitä se oli 90-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella.
– Pelasin pitkän uran naisten SM-sarjassa ja jalkapallomaajoukkueessa, joissa molemmissa kohtasin henkilökohtaisesti seksuaalista häirintää ja todistin sitä itsekin paljon. Se oli fyysistä ja henkistä. Näin jälkikäteen kun olen puhunut aiheesta paljon muidenkin kanssa, niin onhan se ollut uskomattoman laajamittaista, entinen Suomen maajoukkuepelaaja paljastaa.
Tulosruudun tietojen mukaan häirintätapauksia on esiintynyt myös naisten jääkiekkomaajoukkueessa, jossa takavuosina isoimmaksi ongelmaksi kuitenkin muodostui kiusaamiskulttuuri, joka nousi esiin Pyeongchangin olympiakisojen aikana. Kolme nimettömänä pysyttelevää, naisten jääkiekkomaajoukkueessa pelannutta urheilijaa korostaa tilanteen parantuneen vasta vuoden 2010 Vancouverin olympiakisojen jälkeen.
– Jotkut nuoret pelaajat saattoivat sosiaalisen paineen vuoksi miellyttää kokeneempia pelaajia, jotka käyttivät tilannetta hyväkseen. Se saattoi olla fyysistäkin, yksi pelaajista pyörittelee.
– Maajoukkueessa oli rajua kyykyttämistä kokeneiden ja nuorten pelaajien välillä, silkkaa kiusaamista ja tylyttämistä, toinen tiivistää.