Asiantuntija esittelee erilaisia skenaarioita – näin koronakuolemat vähenisivät eri ikäryhmissä rokotteiden myötä

Lisäksi tilaisuudessa käsiteltiin koronarokotusten vaikutuksia kuolleisuuteen ja sairaalahoitoon eri rokotusstrategioilla.

Tiedotustilaisuudessa olivat mukana erikoistutkija Simopekka Vänskä, tutkija Anna Suomenrinne-Nordvik ja ylilääkäri Tuija Leino.

THL:n johtava asiantuntija Carita Savolainen-Kopra sanoi maanantaina STT:lle, että on äärimmäisen tärkeää saada tietoja tutkimuksista siitä, miten rokotteet tehoavat muunnoksiin. Savolainen-Kopran mukaan kaikki koronavirusrokotteet näyttäisivät tehoavan viruksen brittivarianttiin.

MTV Uutiset seurasi tiedotustilaisuutta hetki hetkeltä tässä artikkelissa:

11.49: Vänskän mukaan jos rokotteita tulee skenaarioiden arvioita vähemmän, rokotteiden toisen annoksen viivästyttäminen nousee tärkeäksi tekijäksi rokotusten kannalta.

11.44: Niin sanotun ”by book” -rokotusstrategian mukaan kun rokotuskattavuus nousee, kuolemat estyvät nopeasti sen myötä.  Myös sairaalatapaukset putoavat, kun rokotekattavuutta saadaan nousemaan.

11.35: Nyt esitellään erilaisia rokotusskenaarioita. Rokotustahtiin vaikuttavat olennaisesti rokotteiden toimitettavuus ja rokotusväli. Yhden Vänskän esittelemän rokotusskenaarion mukaan 20-vuotiaiden ikäryhmä olisi jo ensimmäisellä koronarokotteella rokotettu viikkoon 35 mennessä. Toisen skenaarion mukaan ensimmäisen koronarokotteen olisi viikkoon 35 mennessä saanut 50-vuotiaiden ikäryhmä.

11.25: Koska koronarokotteita on haluttu ottaa käyttöön nopeasti, optimaalista rokoteväliä ei ole pystytty tutkimaan, kuten normaalissa tilanteessa. Immuniteetin tulee kypsyä, jotta toisesta annoksesta saadaan maksimaalinen hyöty. Toisen annoksen myötä vasta-ainetasot nousevat jyrkemmin ja asettuvat korkeammalle tasolle, kuin ensimmäisen annoksen jälkeen.

11.23: Seuraavaksi erikoistutkija Simopekka Vänskä kertoo rokottamisesta. Ensimmäisenä esillä on se, miksi rokotteiden annosväliä voidaan pidentää.

11.17: Suomenrinne-Nordvikin mukaan skenaariot eivät ole ennusteita. Vanha viruskanta dominoi epidemiaa vielä pari kuukautta, vaikka uusi muunnos lähtisikin leviämään. Muunnoksen osuus nousee sen mukaisesti, miten se pääsee maassa väestöön leviämään. 

11.06: Suomenrinne-Nordvik esittelee nyt, millaisiin tilanteisiin virusmuunnosten kanssa voidaan ajautua erilaisista tartuttavuusluvuista riippuen. Virusmuunnosten leviämiseen vaikuttaa siis esimerkiksi se, millä tasolla tartuttavuusluku on ja millaisia rajoituksia asetetaan

11.11: Vaihtoehtoiset kehityskulut siis havainnollistavat epidemian mahdollisia kulkuja tulevaisuudessa, kun yhteen tai useampaan vaikuttavaan tekijään liittyy epävarmuutta.

11.06: Suomenrinne-Nordvik esittelee erilaisia skenaarioita siitä, miten tarttuvampi muunnos ottaa epideemisen tilan. Kaikissa skenaarioissa tulee hetki, jolloin molempia viruskantoja on yhtä paljon. Kaikissa kolmessa skenaariossa tuo hetki koittaa noin kolmen kuukauden kuluttua. Tanskan data vahvistaa tätä.

11.04: Tutkija Anna Suomenrinne-Nordvik aloittaa esittelemällä vaihtoehtoisia kehityskulkuja virusmuunnoksen leviämisestä. Brittimuunnos on kasvattanut osuuttaan koronavirustartunnoissa monissa Euroopan maissa. Uuden muunnoksen tartuttavuus on todennäköisesti 1–5 kertaista tavanomaiseen verrattuna.

11.00: Tervetuloa seuraamaan THL:n tiedotustilaisuutta. Odotamme tilaisuuden alkua.