Brysselissä järjestettävä Naton puolustusministerien kokous seuraa Varsovan ja Walesin huippukokouspäätösten toimeenpanoa. Mukana on tällä kertaa myös Naton lähipiiriin hivuttautuneet kumppanimaat Suomi ja Ruotsi, tosin vasta viimeisessä tapaamisessa torstaina.
MTV Uutiset seuraa kokousta paikan päällä. Toimittaja Rita Strömmer raportoi kokouksen mielenkiintoisimmista tapahtumista.
Natossa on ollut vilkasta parin viime vuoden ajan. Siitä on pitänyt huolen Venäjä ja turvallisuustilanteen muutos Naton rajoilla.
– Me tasapainotamme tilannetta, mutta emme provosoi, muotoilee Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg.
Pääsihteeri vaikuttaa tyytyväiseltä kertoessaan, että Naton jäsenmaat ovat lisänneet puolustusmäärärahojaan. Satsaukset lähtivät nousuun jo viime vuonna, ja nousujohteinen suunta on jatkunut.
Siitä kertovat myös lukuisat viime vuosina heränneet Naton hankkeet. Vaikka ne olisivat yksittäin kooltaan vaatimattomia, niitä alkaa olla jo paljon.
Kyberturvallisuuteen liittyviä hankkeita, entistä aktiivisempaa harjoittelua yhdessä jäsenmaiden ja kumppanien kanssa. Pieniä mutta symbolisia joukkojen sijoitteluja Naton reunoille, etenkin itään ja perinteisempää joukkojen kouluttamista sekä tiedustelupalveluja jäsenmaille ja kumppaneille.
Norjaan ensi vuonna saapuvat USA:n merijalkaväen sotilaat sen sijaan eivät ole Nato-joukkoja, vaan niiden harjoittelu Norjassa perustuu Norjan pyyntöön ja maiden keskinäiseen kanssakäymiseen tai kyseessä on “kansallinen kontribuutio”.
Sotilaiden saapuminen Norjaan näyttää kuitenkin hyvältä myös Naton kartalla. USA:n Nato-lähettiläs Douglas E Lute sanoo hankkeen olevan “maantieteellisesti tasapainottava tekijä”.
Suomi ja Ruotsi
Suomen ja Ruotsin puolustusministerit osallistuvat kokoukseen torstaina aamupäivällä. Lute sanoo osallistumisen olevan ennemminkin osa Euroopan Unionin jäsenyyttä kuin Nato-kumppanuutta.
Suomen ja Ruotsin läsnäolo tekee unionin osallistumisen kattavammaksi.
– Suurin osa EU-maista on Naton jäseniä. EU on pyytänyt apua Natolta mm. Välimerellä. Olemme olleet mukana Egeanmeren pakolaistilanteen monitoroinnissa jo aiemmin. Nyt on tarkoitus siirtyä keskemmälle Välimerta, sanoo Lute.
Naton operaatio Välimerellä tehdään yhdessä EU:n Välimerellä toimivan SOPHIA-operaation kanssa. Operaation on tarkoitus suitsia ihmissalakuljetusta ja Eurooppaan suuntautuvaa laitonta maahanmuuttoa.
Lute kuitenkin lisää, että Suomi ja Ruotsi ovat myös tärkeitä kumppanimaita, mutta Nato-jäsenyydestä keskustellaan kansallisesti.
Suomen ja Ruotsin lisäksi edustajia on myös muista ei-jäsenmaista. Paikalla on väkeä ainakin Ukrainasta ja Georgiasta, joista molemmat haluavat Natoon.
Isisin vastainen taistelu
Nato aikoo aktivoitua myös taistelussa Isisiä vastaan. Irakin pääministeri pyysi jo aiemmin joukkojen koulutusapua Natolta. Sitä on tehty Jordaniassa.
Samalla Nato on jo polkaissut käyntiin miehittämättömillä koneilla tehdyt tarkkailulennot levottomilla alueilla.
Niiden tarkoituksena on paljastaa Isisiä vastaan taistelevalle koalitiolle taistelijoiden olinpaikkoja.
Samalla tietysti selvinnee muiden alueella liikkuvien osapuolten hankkeita, mutta tätä ei ainakaan julkisesti myönnetä.
Viroon joukkoja ja nopeita joukkoja Natolle
Varsovassa päätetty projekti neljän pataljoonan sijoittamisesta Puolaan, Latviaan, Liettuaan ja Viroon on jo täydessä vauhdissa. Jäsenmaat ovat nyt ilmoittaneet oman kontribuutionsa joukkojen kokoonpanoon.
Suomen naapuriin Viroon tulee sotilaita Ranskasta, Tanskasta ja Iso-Britanniasta.
Euroopan Unionin Nopean toiminnan joukkoja (NRF) ei käytetty kertaakaan, ja vähitellen ne hävisivät kriisinhallintaa koskevista eurooppalaisista keskusteluista.
Nyt kootut Naton nopean toiminnan joukot aiotaan lanseerata tammikuussa 2017. Ne ovat yhden jäsenmaan kommennuksessa vuoden kerrallaan ja siirtyvät vuorokaudessa mahdolliseen operaatioon tarvittaessa.
Venäjän propagandaverkot vesillä
Brysselissä keskustellaan lisäksi kyberturvallisuudesta. Propagandaa pidetään ominaisena lähinnä Venäjälle.
– Luotamme siihen, että totuus tulee aina lopulta esiin, sanoo Stoltenberg juhlavasti.
Tätä strategiaa pyritään rakentamaan sekä kumppanien että jäsenmaiden kanssa.