Perustulosta haaveilu loppuisi, jos uudet kansanedustajat saisivat päättää. Viinejäkään ei haluta vimmalla ruokakauppoihin, mutta lisää vanhushoivaa ja poliiseja vaativat kaikki. Uusien edustajien vastaukset MTV:n vaalikoneessa paljastavat, että suuria ja rohkeita avauksia ei ole tulossa. Uudet edustajat seuraavat mieluiten oman puolueensa totuttuja linjoja.
Eduskuntaan tuli nyt peräti 83 uutta kansanedustajaa, toki joukossa jokunen aiemminkin palvellut.
Vaalikoneen kysymykset esitettiin väitteinä janalla eri mieltä – samaa mieltä.
MTV:n vaalikone paljastaa uusista kansanedustajista: Perustulo hylättäisiin, enemmistö ei hingu viinejäkään ruokakauppoihin – mutta poliiseille ja vanhuksille halutaan lisää
Ilmastonmuutoksen uhkaa liioitellaan. Tämän väitteen äärellä vihreät ja vasemmistoliitto ovat täysin eri mieltä, samaan suuntaan muutkin – paitsi perussuomalaiset (ps.), jotka ovat jo pitkään propagoineet ilmastonmuutosta vouhotuksena.
Suomea Naton jäseneksi liputtavat vain kokoomus ja RKP.
Perustuloa sosiaaliturvan uudistuksena kannattavat vihreät ja vasemmistoliitto, jahkaillen myös keskusta, mutta muut eivät.
Sotea jauhettiin jo vuosia ilman tulosta, perustulokin näyttäisi nyt kuihtuvan. Kysymyksiin perehtyneen politiikan tutkijan mukaan vastaukset vaikuttavat pitkälle ennalta arvattavilta, riskittömiltä.
Aina pitää tinkiä, kunhan ei minun tavoitteista
Onko näillä asenteilla edellytyksiä suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin, joita Suomi ehkä kaipaisi?
– Aika vähän on uusia avauksia nähtävissä, arvioi tutkijatohtori Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta.
– Näyttää siltä, että pyrkimykset sosiaaliturvan uudistamiseen ja sen myötä perustuloon ovat kovin varovaisia. Jokaisella on on kynnyskysymyksensä. Aina selitetään, että voidaan tinkiä, mutta ei sitten tästä eikä tuosta. Ei se anna tilaa uudistuksille.
Sitä vastoin uudet edustajat vaativat samassa kuorossa Vanhushoivan mitoitusta lakiin, samoin myös poliiseja lisää.
– Poliisia arvostetaan aina ja nykypäivän keskustelu turvallisuudesta johtaa siihen, että jokaisen edustajan on helppo hakea ääniä kannattamalla poliisien määrän lisäämistä.
Viini on helppo juttu, talouskuri ei
Viinit ruokakauppoihin -väitteen äärellä politiikan tutkija hymähtää, että tästä löytyisi varmaan jo kompromissiakin.
Kannattajia ovat vain kokoomus ja perussuomalaiset, muut puolueet jäävät viineineen puoliväliin kynnykselle.
– Puolueiden hajonta on iso ja myös hajonta puolueiden sisällä on iso. Samassa puolueessa voidaan kannattaa ja vastustaa selvällä erolla.
– Tällaisten asioiden äärellä voidaan varmasti neuvotella, mutta talouspoliittiset linjaukset ovat toinen asia.
Niko Pyrhönen huomauttaa hiukan ihmetellen, miksei perussuomalaisten kovasta talouspolitiikan linjasta ole puhuttu enempää. Tutkijan mukaan he ovat oikeammalla kuin kokoomus.
– Perussuomalaiset vaatii kokonaisveroasteen laskemista voimakkaammin kuin kokoomus. Nimenomaan näissä talouskurikysymyksissä puolueet ovat niin eri linjoilla, että hallitusneuvotteluista tulee vaikeat.
Kuka määrää puolueissa tahdin?
Niko Pyrhönen muistuttaa, että uusia edustajia ohjailevat myös ihan inhimilliset asiat, tietämättömyys, arkuus ja oman puoluejohdon pelko.
Puoluejohto kertoo aina puolueen keskustelukulttuurista. Demareissa on avoimesti puhuttu, pitääkö puolueen johtajaa vaihtaa.
Keskustan kriisi johti hakemaan uutta johtoa, joka olisi puolueen linjan mukainen. Perussuomalaiset ovat nyt Jussi Halla-ahon rautaisessa otteessa, kuvailee politiikan tutkija.
– Ei vaikkapa demareissa Antti Rinne pysty paaluttamaan puolueensa linjauksia ollenkaan samalla tavalla kuin Halla-aho omassa puolueessaan.
