Suomalaisten sydänlasten leikkausjono on lyhentynyt viiteenkymmeneen, kun se vielä reilu vuosi sitten oli 110 lasta. Hätään herättiin kunnolla vasta, kun sairaalan johtaja Jari Petäjä teki kriisistä omavalvontailmoituksen.
Sydänjonon tilanne kehittyi kriittiseksi asteittain vajaan kahden vuoden aikana.
– Sinä aikana teimme koko ajan töitä tilanteen kääntämiseksi mutta vasta lopullinen kriisi sai kaikki tahot yhtä aikaa ymmärtämään tilanteen vakavuuden, toteaa toimialajohtaja Jari Petäjä MTV Uutisille Uudessa Lastensairaalassa.
Koko haastattelu on katsottavissa oheiselta videolta. Siitä selviää muun muassa, millainen Tanskan rooli on.
15:42
Tilanteen vakavuudesta kertoo jotain se, että Suomi alkoi rakentaa leikkausyhteistyötä Tanskan kanssa. Petäjä kuitenkin huomauttaa, että Tanska ei ole ainoa maa, jonka kanssa Suomi tekee yhteistyötä lasten hoitojen osalta.
– Suomesta puuttuu protonisädehoitolaitteisto, niin lähetämme säännönmukaisesti harvakseltaan osaa aivokasvainpotilaista Saksaan tätä hoitoa saamaan.
Joka kolmas lapsi on jonottanut leikkausta yli lakisääteisen puoli vuotta – tällainen on Eevertti-pojan tarina
4:33
Tässä seitsemän kohdan lista siitä, miten laittoman pitkistä sydänjonoista päästiin eroon:
Tehostettu leikkaustoiminta
- Sydänleikkaustiimi on kaikin tavoin pyrkinyt, vaikeimpien potilaiden hoidonsaannista tinkimättä, leikkaamaan jonoutuneita kevyempiä potilaita tehostetusti. Systemaattinen työskentely näkyy jonon purkautumisen aikataulussa.
Hoitajatilanne
- Hoitajatilannetta on kaikin tavoin pyritty kohentamaan. Vakituisiin toimiin on saatu rekrytoitua raskaaseen tehohoitoon 4 hoitajaa, edelleen tarve on 18 lisää. Tehovalvonnassa tilanne on stabiili ja tehohoidon sisäisten sijaisten yksikköön on saatu 8 vakihoitajaa. Huolimatta vakituisten hoitajien puutteesta sijaistilanne on kauttaaltaan parantunut. Tehostettu rekrytointi jatkuu.
– Onhan tässä taustalla hoitajien ja liittojen työtaistelut ja merkittävät palkankorotukset, Petäjä toteaa.
Koulutusohjelma
On käynnistetty hoitajien ja teholääkäreiden koulutusohjelma STM:ltä saadulla miljoonan euron hankerahoituksella.
Tanska
Tanskaan on saatu reitti auki ja sitä tullaan pitämään avoinna jatkossakin – yhteistyö koetaan arvokkaana.
– Tanskassa on leikattu, mutta potilasmääristä emme kerro enempää. Määrällisesti Tanskan yhteistyö ei ole vaikuttanut jonon purkautumiseen. Aiomme omalta osaltamme huolehtia siitä, että tarvittaessa voimme sitä hyödyntää.
Yhteistyö
Teho-osaston potilastaakan jakoa vastasyntyneiden teho-osaston ja aikuisteho-osastojen kanssa on kehitetty ja se on nykyisin normaalia arkista toimintaa, joskin sitä on tarvittu ilahduttavan vähän.
Syntyvyys
Alentunut syntyvyys näyttää heijastuvan myös erityisesti vastasyntyneiden tehohoidon rauhoittuneeseen kysyntään.
ECMO-jaksot
- ECMO-hoitoja on ollut maltillinen määrä ja pitkittyneitä jaksoja ei juuri ole ollut. ECMO-kysynnässä on paljon satunnaisvaihtelua ja viimeisen vuoden olemme ja lapset ovat olleet tässä suhteessa onnekkaampia kuin esimerkiksi vuonna 2021.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Miten sote pelastetaan? Juttuvinkit joonas.lepisto(@)mtv.fi. |