Mainos

MTV-analyysi: Angela Merkel voi joutua jättämään kanslerin tehtävät jo vuoden päästä – vanha vastustaja saattaa nousta kristillisdemokraattien (CDU) puheenjohtajaksi

Saksan mahtipuolue on jakautumassa perjantain puheenjohtajavaalissa pahasti kahtia. Sisäinen asemasota heikentäisi kansleria ja halvannuuttaisi koko maan pitkäksi aikaa.

CDU:ta 18 vuotta johtaneen voimanaisen väistyminen tarkoittaa yhden aikakauden loppua. Se voi muuttaa ratkaisevasti valta-asemia sekä Euroopassa että koko kansainvälisessä politiikassa.

Viimeksi kuluneiden lähes 70 vuoden aikana Saksaa on johtanut CDU-kansleri yhteensä lähes 50 vuotta. Lähivuosina maassa keskitytään seuraamaan, pysyykö valtapuolue yhtenäisenä ja pystyykö sen uusi puheenjohtaja kaksinkertaistamaan romahtaneen kannatuksen.

Ennusteet eivät ole lupaavia.

Äänten vuotaminen EU- ja ulkomaalaisvastaiselle AfD:lle (Vaihtoehto Saksalle) pitäisi pysäyttää. Toistaiseksi tiukat maahanmuuttokannanotot ovat vain vahvistaneet oikeistopopulisteja.

Samaan aikaan Vihreät kiilaavat kristillisdemokraattien rinnalle vasemmalta. Ympäristöpuolue on nousemassa uudeksi isoksi kansanpuolueeksi, joka vie kannattajia sekä CDU:lta että sosiaalidemokraateilta (SPD).

Merkelin seuraaja ei pysty pysäyttämään tätä vuotoa vasemmalle, jos hän keskittyy vain terävöittämään CDU:n konservatiivista profiilia.

Asetelmaa ei helpota se, että Merkelin vanhat vastustajat ovat käynnistäneet katkeran kostoiskun. Se heikentää pahimmassa tapauksessa sekä puoluetta että koko Saksaa.

Merkelin seuraajaehdokkaita on kolme. Käytännössä kisa on kuitenkin kahden kauppa.

Puoluekokousedustajat, joita on 1001, tekevät valinnan perjantaina Hampurissa. Se sinetöi myös Merkelin kohtalon. 14 vuottaa Saksaa hallinneen kanslerin lähtölaskennasta voi tulla lyhyt.

MTV Uutiset esittelee potentiaalisimmat ehdokkaat, arvioi heidän mahdollisuutensa ja käy läpi mahdollisen valinnan seurauksia.

Annegret Kramp-Karrenbauer

CDU:n nykyinen puoluesihteeri, 56-vuotias Saarin osavaltion entinen pääministeri, on puoluekokouksen todennäköisin valinta uudeksi puheenjohtajaksi.

Kramp-Karrenbauer tai AKK, kuten häntä yleisesti kutsutaan, on suosikki mielipidemittauksissa. Viime viikkojen aluekokouksissa hän ei aina ole pystynyt vakuuttamaan yleisöään.

AKK on liittokansleri Angela Merkelin suosikki. Hänen muita tunnettuja tukijoitaan ovat Schleswig-Holsteinen suosittu pääministeri Daniel Günther ja entinen sisäministeri Thomas de Maiziere.

AKK tuntee puolueen kentän ehdokkaista parhaiten. Häntä kannattavat kaikki ne, jotka haluavat säilyttää nykyiset asemansa puolueessa, kunnissa, kaupungeissa ja osavaltioissa.

AKK on ollut tukemassa Merkelin politiikkaa, jolla CDU:ta on viety lähemmäs demareita ja vihreitä. Hän puoltaa minimipalkkaa, hyvätuloisten verotuksen kiristämistä ja ydinvoimasta luopumista.

Toisaalta katolilainen puoluesihteeri on ollut Merkeliä kriittisempi esimerkiksi homoavioliittojen suhteen.

Jos Kramp-Karrenbauer valitaan, Saksan linja ei merkittävästi muutu. Ei sisä- eikä ulkopolitiikassa. Hän pystyy myös pitämään puolueen parhaiten yhtenäisenä.

CDU kannatuksen parantaminen AKK:n johdolla voi olla vaikeata, koska muutosta kaipaavat äänestäjät pitävät häntä Merkel-kloonina.

AKK tekee kaikkensa, jotta Merkel voi hallita seuraaviin, vuonna 2021 järjestettäviin vaaleihin asti.

Friedrich Merz

CDU:n entinen parlamenttiryhmän puheenjohtaja, 63-vuotias menestynyt talousjuristi, on ollut pois politiikasta lähes kymmenen vuotta. Hän oli 2000-luvun alussa Merkelin varteenotettava haastaja, jonka puolueen puheenjohtaja ja kansleri savusti sivuun.

Merz on karismaattinen puhuja ja voi kääntää pelin edukseen puoluekokouksessa. Mielipidemittauksissa hän ei pärjää AKK:lle.

Merz on entisen valtiovarainministerin ja nykyisin parlamentin puhemiehen Wolfgang Schäublen hyvä ystävä. Schäublen mielestä Merz olisi CDU:n ja koko Saksan kannalta paras vaihtoehto. Saksan EU-komissaari Günther Oettinger tukee myös Merziä.

Käytännössä 76-vuotias Schäuble johtaa Merkelin vastaista kostoiskua, vaikkei sitä myönnä. Schäuble olisi halunnut sekä kansleriksi että myös liittopresidentiksi. Merkel on ollut molempien pyrkimysten tiellä.

Merz haluaa terävöittää CDU:n konservatiivista profiilia ja pysättää opikeistopopulistisen AfD:n kasvun. Toisaalta hän myös palauttaisi puolueen talousliberaalimmalle uralle kuin mitä Merkel on vetänyt. Verotus kevenisi ja markkinoiden annettaisiin määrätä enemmän. Merz on talouselämän lemmikki.

Äänestäjäkato vihreiden suuntaan pikemminkin kiihtyisi Merzin johdolla. Hänen maahanmuutto- ja EU-politiikkansa olisi tiukempaa kuin Merkelin. Merz tosin on puhunut väkevästi eurouudistusten ja osin myös yhteisvastuun lisäämisen puolesta.

Merzin valinta tarkoittaisi suurempaa muutosta sekä sisä- että ulkopolitiikassa. Se jakaisi puoluetta ja pakottaisi Merkelin jättämään kanslerin tehtävät todennäköisesti jo ensi syksynä.

Merz tuskin voisi jatkaa nykyisen demareiden ja oikeistounionin (CDU+CSU) muodostaman suuren koalition kanslerina Merkelin jälkeen. Saksassa pitäisi järjestää ennenakaiset vaalit. Se tarkoittaisi, että päätöksenteko sekä Saksassa että Euroopassa halvaantuisi taas pitkäksi aikaa.

Siitä, kuka johtaa CDU:n kansleriehdokkaana vaaleihi, käytäisiin todennäköisesti kitkerä taistelu, josta Merz ei välttämättä selviäisi voittajana.

Jens Spahn

Nykyisellä 38-vuotiaalla terveysministerillä ei ole mahdollisuuksia nousta puheenjohtajakisan ykköseksi. Hänen kannattajansa saattavat kuitenkin olla ratkaisijoita, jos puheenjohtajavaali menee toiselle kierrokselle eli kukaan ehdokkaista ei saa taakseen yli puolta edustajista ensimmäisellä kierroksella.

Spahn on kaikkein kiivaimmin kritisoinut Merkelin ulkomaalaispolitiikkaa, mutta se ei ole merkittävästi lisännyt hänen kannatustaan. Enemmistö puolueen ykkösketjulaisista ei usko, että äänestäjäkato pysäytetään kopioimalla oikeistopopulisteja.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.