Suomen Nato-jäsenyyden kannatus jatkaa hienoista laskuaan, ilmenee Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) kyselystä.
Jäsenyyden hakemista kannattaa nyt 22 prosenttia vastaajista, viime vuonna Naton kannalla oli joka neljäs. Jäsenyyden kannatus on laskenut tasaisesti vuodesta 2014, jolloin Nato-jäsenyyttä kannatti 30 prosenttia vastanneista.
Samaan aikaan on myös kasvanut Nato-kannastaan epävarmojen osuus, heitä on nyt jo liki viidesosa (17 prosenttia) vastaajista.
Kielteisimmin Natoon suhtautuvat 25–34-vuotiaat, joista vain 13 prosenttia kannattaa sotilasliiton jäsenyyden hakemista. Puolueista Nato-myönteisimpiä ovat kokoomuksen kannattajat, mutta heistäkin jäsenyyden kannalla on alle puolet (44 prosenttia) vastaajista. Seuraavana tulevat vihreät (25 prosenttia).
Nykyisenkaltaisen asevelvollisuuden kannatus on pysynyt MTS:n kyselyssä huippulukemissa. Miesten yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä kannattaa 81 prosenttia vastaajista, mikä on korkein luku sitten vuoden 2001. Ammattiarmeijaan siirtymistä kannattaa vain joka kymmenes, samoin siirtymistä nykyistä suppeampaan, valikoivaan asevelvollisuuteen.
Maanpuolustustahdon lasku pysähtyi
Viime vuoden MTS-kyselyssä huomiota herätti maanpuolustustahdon notkahtaminen 71 prosenttiin edeltävän vuoden 78:sta. Nyt lasku näyttää pysähtyneen: 72 prosenttia haastatelluista vastasi myöntävästi kysymykseen, olisiko suomalaisten puolustauduttava aseellisesti "kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta".
Jos Suomeen hyökättäisiin, lähes 90 prosenttia vastaajista sanoo olevansa itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen tehtäviin omien kykyjen ja taitojen mukaan. Puoluesympatioiden perusteella jaoteltuna kovin henkilökohtainen maanpuolustustahto (94 prosenttia) on vihreiden kannattajilla.
Pohjoismaiselle yhteistyölle lähes yksimielinen kannatus
Luottamus ulkopolitiikan hoitoon jatkaa kyselyssä pari vuotta sitten alkanutta nousuaan. Ulkopolitiikkaa pitää nyt hyvin hoidettuna neljä viidestä vastaajasta eli yhä moni kuin syksyllä 2013 ennen Krimin valtausta ja Itä-Ukrainan sotaa. Eniten myönteisiä mainintoja ulkopolitiikan hoidosta saa presidentti Sauli Niinistö.
Kyselyn perusteella suomalaiset ovat melko tai erittäin tyytyväisiä myös puolustuspolitiikan hoitoon (79 prosenttia). Puolustukseen ollaan myös valmiita panostamaan verovaroja: lähes puolet vastaajista korottaisi puolustusmäärärahoja ja 40 prosenttia säilyttäisi ne vähintään ennallaan.
Huimimmat, yli 90 prosentin kannatusluvut kyselyssä saa sotilasyhteistyö Ruotsin ja muiden pohjoismaiden kanssa. Tämän yhteistyön, samoin kuin osallistumisen EU:n puolustusyhteistyöhön ja ylipäänsä EU-jäsenyyden, katsotaan lisäävän eniten Suomen ja suomalaisten turvallisuutta.
MTS:n kyselyyn haastateltiin tuhatta suomalaista syys-lokakuussa. Kyselyn virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.