Viidesosa Lapissa asuvista kertoo ajavansa moottorikelkalla ja kymmenesosa kulkee kelkan kyydissä matkustajana, ilmenee Liikenneturvan kyselystä.
Eniten moottorikelkalla liikkuvia on Pohjois- ja Tunturi-Lapissa. Sääntöjä ei silti tunneta aukottomasti, vaikka moottorikelkkailu on pohjoisimmassa Suomessa yleistä.
Moottorikelkan kuljettajalla on vastuunsa, muistuttaa Liikenneturvan Rovaniemen yhteyspäällikkö Petri Niska.
– Vaikka moottorikelkalla kuljetaan maantien sijasta maastossa, se on silti ajoneuvo. Sen kuljettajan on tiedettävä muun muassa missä kelkalla saa ajaa, mitkä ovat nopeusrajoitukset ja ikä- ja ajokorttivaatimukset, Niska sanoo tiedotteessa.
Moottorikelkalla voi ajaa virallisilla reiteillä, epävirallisilla urilla, maastossa ja jäällä.
– Virallisilla moottorikelkkareiteillä kuljettajalta vaaditaan vähintään T-luokan ajokortti ja maastossa moottorikelkkailu vaatii aina maanomistajan luvan. Onneksi iso osa Lapissa asuvista ja vielä suurempi osa kelkkailevista lappilaisista tämän tietää, Niska kertoo.
Kaikki Lapissa asuvat eivät silti tiedä, mitä Metsähallituksen uralupa sallii.
Kyselyyn vastanneista vain kaksi viidestä tiesi, että se ei salli kelkkailua vapaasti missä vain valtion omistamilla mailla. Moottorikelkkaa ajavista asian tiesi lähes kolme viidestä.
Moni myös luuli erheellisesti, että alle 15-vuotiaana saisi moottorikelkalla ajaa maastossa ja jäällä.
Rattijuopumuksen raja sama
Rattijuopumuksen raja ei ole korkeampi moottorikelkkailijalle kuin autoilijalle. Näin kuitenkin luulee joka kahdeksas Liikenneturvan kyselyyn vastanneista lappilaisista.
Jopa joka viides Tunturi-Lapin vastaajista luuli erheellisesti, että kelkkailijan promilleraja on korkeampi kuin autoilijan.
– Jos moottorikelkalla ei aja, on enemmän epätietoisuutta sitä koskevista säännöistä, ja vastattiin useammin en osaa sanoa. Kelkkaa ajavista useammalla on säännöt hallussa, mutta toisaalta myös virheellistä luuloa oli enemmän. Esimerkiksi promillerajan kohdalla moottorikelkkailevien osuus oli suurempi sekä oikein että väärin vastanneissa kelkkaa ajamattomiin verrattuna. Tämä kielii siitä, että moottorikelkkailun sääntöjen kertaukselle on tarve, Niska toteaa.
Nopeusrajoituksetkin koskevat moottorikelkkaa. Yli puolet kelkkaa ajavista tiesi, mikä on maksiminopeus jäällä ja virallisilla reiteillä. Tunturi-Lapissa rajoitukset osattiin muuta Lappia paremmin.
Ne, jotka vastasivat väärin, luulivat nopeusrajoitusten olevan todellisuutta matalammat. Kannattaa muistaa, että suurin sallittu nopeus ei ole moottorikelkallakaan aina se turvallisin tilannenopeus.
– Moottorikelkkailuväylillä suurin sallittu nopeus on 60 km/h. Siellä yleisin syy onnettomuuteen on suistuminen ja törmääminen esteeseen. Monesti silloin vauhtia on ollut liikaa tilanteeseen tai osaamiseen nähden, Niska sanoo.
Tielle vain poikkeustapauksessa
Tielle moottorikelkalla ei saa ajaa kuin poikkeustapauksissa. Jos vaikka reitti menee tien yli, niin kelkalla on pyrittävä ajamaan mahdollisimman kohtisuoraan tien poikki.
Kyselyyn vastanneista lähes neljännes on sitä mieltä, että teillä pitäisi saada ajaa moottorikelkalla nykyistä vapaammin. Näin ajatellaan erityisesti Pohjois- ja Tunturi-Lapissa.
Myös yli puolet moottorikelkalla ajavista kannatti nykyistä vapaampaa ajamista tiealueella.
Liikenneturva selvitti Lapin maakunnassa asuvien kokemuksia liikenteestä kyselyllä marraskuussa 2023. Kyselyyn vastasi 910 15–79-vuotiasta Lapin maakunnassa asuvaa.
Lue myös: Kannattaako auto ajaa loppuun vai vaihtaa uudempaan tasaisin väliajoin? Asiantuntija vastaa ikuisuuskysymykseen
Näin paljon sähköautolla pitää ajaa, että se kuittaa myös valmistuksesta koituneet päästöt polttomoottoriautoon verrattuna
Autoilijan käsittämätön törttöily oli aiheuttaa ketjukolarin Helsingissä – poliisi ärähtää: "Läheltä piti taas kerran!"
Lue kaikki uusimmat autoiluun liittyvät uutiset!
Lähde: Liikenneturva