Monen lapsen koulutaival päättyy rahapulaan Afrikassa – "Vanhemmillani ei ole varaa maksaa koulumaksujani"

Veronica käy Itä-Afrikan Tororossa alakoulun viimeistä luokkaa. Mieltä kaihertaa jo siirtyminen yläkouluun.

– Vanhemmillani ei ole varaa maksaa koulumaksujani, Veronica kertoo ja pyyhkii kyyneleitä.

Tororo toivoa täynnä

Planin Ugandan projektikoordinaattori kertoo, että täällä koulukustannukset kymmenkertaistuvat siirryttäessä yläluokille. Jo ala-asteella on vaikeaa, sillä noin 70 prosenttia maan koululaisista tipahtaa pois koulutaipaleeltaan jo ennen yläkoulua.

Tororossa tilanne on kuitenkin toinen. Kaupungissa lasten kehitystä tukeva järjestö Plan toimii kymmenissä kouluissa – suomalaisten avustuksella.

– Tororossa yksi kymmenestä tipahtaa ala-asteella. Vielä kymmenen vuotta sitten alle puolet selvitti ala-asteen, kertoo projektikoordinaattori Deborah Kirabo. 

Kehitystä on parantanut aito puuttuminen lasten ja perheiden elämään.

– He, jotka tippuvat koulusta, päätyvät yleensä lopulta takaisin kouluun, koska ohjelmamme on niin vahva. Heidät etsitään ja heitä rohkaistaan palaamaan takaisin kouluun, Kirabo jatkaa.

Tytöillä riski erityisen suuri

Kaikista Afrikan maista Uganda on vähentänyt eniten äärimmäistä köyhyyttään tällä vuosituhannella. Koulutus on tässä keskeisessä osassa, mutta pudokkaiden suuri määrä hidastaa kehitystä. 

– Jos tytöt pääsevät jatkamaan seuraavalle asteelle koulutuksessa, niin sillä on arviolta noin 1,5 prosentin vaikutus bruttokansantuotteeseen, kertoo Suomen Planin vanhempi asiantuntija Mika Välitalo.

Osa tytöistä pysyy kuukautisten aikaan kotona. Näin he jäävät jälkeen opetuksesta. Veronicalla ei ole varaa siteisiin, mutta hän ei kotiin jää.

– Silloin käytän vaatepalaa. Se ei tunnu hyvältä.

Riski tipahtaa on erityisen suuri juurikin tytöillä. Planista kerrotaan, että syitä koulukeskeytyksiin ylipäätänsä Ugandassa on lukuisia. Näihin kuuluvat köyhyyden lisäksi joidenkin vanhempien kyvyttömyys arvostaa koulutusta ja perheväkivalta. 

"Unelmani on olla sairaanhoitaja"

Veronican koulupäivä on jälleen takana. On aika pestä tiskit ja siivota perheen pieni talo. Ihmettelen, miten he kaikki mahtuvat sinne.

– Usein käyn myös hakemassa vettä kaivolta, Veronica kertoo.

Veronica haaveilee ammatista, jossa saisi tehdä hyvää. 

– Parasta koulussa on oppiminen, juokseminen ja verkkopallon pelaaminen. Unelmani on olla sairaanhoitaja, tyttö sanoo hymy huulillaan.