Mökkiseutujen ruokakauppa käy kuumana – kasvu on ollut suurinta näillä paikkakunnilla

Koronapandemia pakotti monet suomalaiset etätöihin ja nyt vaikuttaa siltä, että se on tullut jäädäkseen. Moni asettui vapaa-ajan asunnolleen jo hyvän aikaa ennen kesälomia ja varmisti samalla päivittäistavarakaupalle menestyksekkään vuoden.

Merkittävissä mökkeilykunnissa kysyntä loikkasi jo viime vuoden alkupuolella koronarajoitusten myötä, eikä kehitys ole hidastunut.

– Kesäsesonki on etuajassa. Ihmisten ajankäyttö on etätöiden myötä joustavampaa, vapaa-aika lisääntynyt. Työ ei enää ole niin aikaan ja paikkaan sidonnaista, ja se näkyy mökkiseutujen myynnissä, Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli sanoo.

Kasvu suurinta pohjoisessa, idässä ja Ahvenanmaalla

Erityisesti Akseli kertoo myynnin lisääntyneen Lapissa, Etelä-Savossa, Kainuussa ja Ahvenanmaalla, joissa kasvu on ollut parhaimmillaan yli 20 prosenttia edellisvuodesta. 

Paikkakunnittain K-kauppiaiden myynti on kasvanut eniten Enontekiössä, Kolarissa, Puumalassa, Föglössä ja Kuusamossa.

– Odotimme, että kysyntä taantuisi, mutta näin ei käynyt, Turun osuuskaupan marketkaupan toimialajohtaja Mikko Junttila kertoo.

Edellisen vuoden roima kysyntäpiikki on Junttilan mukaan antanut helppoa ponnistusta tämän vuoden mökkikauteen, ja myynnin kasvussa näkyy jo, että Turun saariston mökit ovat täyttymään päin ja palveluja käytetään.

Suur-Savon myynti keskittyy järvien äärelle

Myös Järvi-Suomessa mökkeilyn lisääntyminen näkyy. 

Osuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtaja Heikki Hämäläisen mukaan myynti on etätyöläisten takia jo 5–10 prosenttia edellisvuoden tason yläpuolella. Toukokuussa alueen kauppojen myynti kasvoi yhteensä yli kymmenen prosenttia.

– Kesäsesonki merkitsee yhden kuun lisää myyntiä. Toukokuusta elokuuhun on meille yhtä joulua, Hämäläinen luonnehtii.

Suur-Savon alueella myynnin kasvu keskittyy isojen vesistöjen ääreen, erityisesti Mäntyharjuun, Hirvensalmeen, Mikkeliin, Savonlinnaan ja Puumalaan. 

Hämäläisen mukaan etätöiden vakiintumisen myötä on havaittu myös paluumuuttajien aalto, joka on omalta osaltaan lisännyt kysyntää.

Suomalaiset löysivät oman ruokakulttuurinsa

Akseli huomauttaa, että työn paikkasidonnaisuus on johtanut myös haluun kunnostaa vanhoja mökkejä ympärivuotisiksi, pidentäen myös niiden käyttöaikaa. Selvästi K-kauppojen myyntidatassa näkyy Akselin mukaan myös se, että matkailu kohdistuu nyt kotimaahan.

– Muualta Suomesta tulevat asiakkaat suosivat tuotteita, jotka ovat heille tuttuja, ja niitä toivotaan myös mökkipaikkakuntien valikoimiin, hän kertoo.

– Samalla ihmiset kuitenkin haluavat myös paikallisia tuotteita. Esimerkiksi Lapissa ostoskorissa korostuvat rieskat ja poronliha. Tämä on hieno piirre, koska se rikastaa suomalaista ruokakulttuuria.

Akselin mukaan vielä vuonna 2013 kotimaisia lähiruokatuotteita kertoi suosivansa noin 55 prosenttia suomalaisista, mutta nyt lukema on jo yli 90 prosenttia.

Ilmiö näkyy myös siinä, että valtakunnallisesti K-kauppojen lähiruokatoimittajien määrä on kasvanut 15 prosenttia viime vuodesta.

– Myös pienpanimot ovat erittäin suosittuja. Se näkyy sosiaalisessa mediassakin, kun ihmiset jakelevat pienpanimotuotteista jatkuvasti kuvia. Tämä tarjonta on kasvanut ihan valtavasti, Akseli huomauttaa.

Myös Junttila nostaa esiin sen, miten korona on muokannut monien suomalaisten koko elämäntyyliä ja tapaa viettää vapaa-aikaa.

– On käynnissä pidempiaikainen, koronan siivittämä trendi. Ihmiset haluavat laittaa ruokaa, sisustaa ja viettää aikaa yhdessä perheen kesken, hän kertoo.