Yhdysvaltain antidopingtoimisto USADA tiedotti maanantaina vapauttavansa pikajuoksija Christian Colemanindopingepäilyistä. Tämän kauden nopein mies voi siis taistella maailmanmestaruudesta syyskuun lopussa alkavissa Dohan MM-kisoissa.
Uutistoimisto AP ja The Times -lehti uutisoivat pari viikkoa sitten, että Colemanin epäillään rikkoneen antidopingsäännöstöä, ja että häntä uhkaa vuoden kilpailukielto. Se olisi vienyt Colemanilta mahdollisuuden osallistua MM-kisoihin ja ensi kesän olympialaisiin. Nyt asia on kuitenkin ratkennut, eikä Coleman ole enää uhan alla.
Colemanin epäiltiin rikkoneen olinpaikkatietojen ilmoitusvelvollisuutta. Jos testauspooliin kuuluva urheilija rikkoo olinpaikkatietoihin liittyviä sääntöjä kolmesti 12 kuukauden ajanjaksolla, kyse on dopingrikkomuksesta.
Rikkeitä on kahdenlaisia: Jos urheilija ei ole tunnin aikana siinä paikassa, jonka on ilmoittanut testaajille kyseiselle päivälle, hän syyllistyy testin tavoittamattomuuteen. Jos hän ei ilmoita olinpaikkaansa tai tiedot ovat puutteellisia, kyseessä on ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti.
Colemanin tapauksessa todettiin kolme merkintää rikkeestä, joten asiaa lähdettiin tutkimaan mahdollisena dopingrikkomuksena. Lopulta tilanne ratkesi siihen, miten merkintöjen päivämääriä tulkitaan.
Coleman ei ollut testaajien tavoitettavissa 6.6.2018. Tämän jälkeen rikkeitä tuli kaksi, joista viimeinen 26.4. 2019. USADA ryhtyi siis tutkimaan asiaa, koska 12 kuukauden aikana rikkeitä oli kolme. Asia ratkesi, kun Maailman antidopingtoimisto Wada linjasi, että ensimmäinen rikkomus tulee merkitä päivälle 1.4. 2018. Tämä johtuu siitä, että urheilijat ilmoittavat olinpaikkatietonsa kolmen kuukauden jaksoissa, jotta he olisivat tavoitettavissa testiin.
Wadan tulkinnan mukaan rike on siis tapahtunut silloin, kun olinpaikkatiedot on ilmoitettu.
– USADA on tulkinnut, että rike on tapahtunut 6. kesäkuuta, kun testiyritys on tehty, ja kyseiselle päivälle on annettu olinpaikkatietojen laiminlyöntimerkintä. Kun Wada on tarkastellut asiaa, he ovat siirtäneet merkinnän päivälle 1.4., eli kyseisen ajanjakson alkuun, Suomen urheilun eettisen keskuksen testauspäällikkö Katja Huotari selvittää.
– Säännöstön alaisessa kansainvälisessä testaus- ja tutkintastandardissa on liian löyhästi ja tulkinnanvaraisesti määritelty se, miten merkintä annetaan ja minä päivämääränä se kirjataan. USADA on olettanut toimivansa oikein ja säännöstön mukaisesti, mutta Wada on oikaissut kirjaamistavan. Kun laiminlyöntimerkintä on siirretty kahta kuukautta aikaisemmaksi, enää ei täyty se säännöstön kohta, että olisi kolme merkintää 12 kuukauden ajanjaksolla, Huotari jatkaa.
Lyhyesti sanottuna koko tapauksessa on kyse säännöstötulkinnasta. Antidopingsäännöt luoneella Wadalla on viimeinen sananvalta sääntötulkinnoista, ja sen mukaan virhe on tapahtunut jo silloin, kun Coleman on ilmoittanut olinpaikkatietonsa.
Urheilijoiden velvoitteessa haasteensa
Urheilijat ilmoittavat olinpaikkatietonsa kolmen kuukauden jaksoissa. Tämä on urheilijalle haasteellista, vaikka tietoja saa päivittää jakson aikana. Urheilija ilmoittaa tietonsa, jotta olisi tavoitettavissa testiin.
Colemanin tapauksessa ikävä puoli on se, että hänen yllään on nyt tumma pilvi epäillystä dopingrikkomuksesta. Epäily vuosi julki, ennen kuin asiaa oli tutkittu loppuun saakka.
– Tämä on harmillisinta koko asiassa. Koskaan ei pitäisi käydä niin, että urheilija saa syyttömänä leiman itselleen missään asiassa, joka liittyy antidopingtyöhön tai dopingiin, Huotari sanoo.
– Jokainen ymmärtää, että näitä merkintöjä tulee urheilijoille. He ilmoittavat 365 päivää vuodessa olinpaikkatietonsa ja harva meistä tietää niin hyvin, missä on, vaikka se urheilijoilla velvoite onkin. Tässä tapauksessa tieto on jostain syystä lähtenyt ennen tapauksen loppuun käsittelyä liikkeelle, ja vaarana toki on, että urheilija saa sen leiman. Toivottavasti median kautta ja muuten asiaa seuraavat ymmärtävät silti kokonaisuuden ja sen, mistä on kyse, Huotari toteaa.
Coleman on 100 metrillä tämän kauden tilastokärki, hän juoksi kesäkuun lopussa ajan 9,81. Hänen ennätyksensä on 9,79, jota nopeammin on historiassa juossut vain kuusi miestä.
