Keskimatkojen juoksija Sara Kuivisto on turruttanut yleisurheiluyleisön Suomen ennätyksillään.
Viime vuonna hän merkkautti tilastoihin kahdeksan ennätystulosta ja alkaneella hallikaudella niitä on tullut yhteensä neljä 800 metrillä, 1 500 metrillä ja maililla.
Pitkään jahdatun 800 metrin Suomen ennätyksen nujertaminen ja kahden minuutin alitus Tokion olympialaisissa saivat Kuiviston silmät säihkymään, mutta nyt tunteet ovat sekaisin, kun Suomen ennätykset ovat kaatuneet jokaisessa hallikisojen startissa.
– Tuntuu, että jopa vähän hävettää. Tunnen, että olen jotenkin jopa ruhjonut koko SE-käsitteen, Kuivisto kuvaa tunnelmiaan.
– Ihmisetkään eivät oikein jaksa enää edes onnitella. Kaikki ovat vaan, että "aha, taas".
Samalla tilanne tietenkin myös hivelee, koska se alleviivaa kehitystä, jota hän on rakentanut toistakymmentä vuotta valmentajansa Ari Suhosen kanssa.
– Olen siinä tilanteessa, että oma ennätys on aina myös Suomen ennätys, Kuivisto jatkaa kansainvälisen naistenpäivän haastattelussa.
Suhonen vahvistaa asian.
– Nykytilanteessa Saran ennätykset kuulostavat tavallaan hienommilta kuin ovatkaan. Hän vain parantaa ennätyksiään, mutta ne sattuvat olemaan myös Suomen ennätyksiä, Suhonen muotoilee.
Kaksikko voi nyt nauttia toimivasta yhteistyöstä, keskinäisestä luottamuksesta ja Suomessa joka kolkkaan kantautuvista tulosuutisista.
Ura etenee raiteillaan
Kuiviston kansainvälisen juoksu-uran lähtölaukaus oli Jyväskylän 2018 Kalevan kisojen voitto, jolla hän selvitti Berliinin 2018 EM-kisojen tulosrajan.
– Tästä alkaa minun arvokisaputkeni, Kuivisto julisti.
Se on toteutunut prikulleen. Kuivisto on kokenut tasoltaan kiristyneen sarjan arvokisajuoksuja Berliinissä, Dohan 2019 MM-kilpailuissa ja Tokion olympialaisissa viime kesänä.
Hän kamppaili lujasti finaalipaikoista Tokiossa. Nyt ne ovat totisia tavoitteita Belgradin MM-hallikisoissa 18.–20. maaliskuuta ja Eugenen MM-kisoissa heinäkuussa. Nykyisellä kehityskäyrällä seuraava askel on ilmoittautua Münchenin EM-kisoissa mitalikamppailuun elokuussa.
– On mahdollista, että Sara taistelee kesällä EM-mitaleista ja MM-hallikisoissa finaalipaikka on nyt realistinen tavoite, Suhonen arvioi nykytilannetta.
Lyhyt rata ja pitkä askel
Kuivisto juoksi 1 500 metrin sisäratojen Suomen ennätyksen 4.06,14 helmikuun loppupuolella Puolan Torunissa. Hän on ajallaan maailmantilastossa 14:ntenä ja Euroopan tilastossa toisena.
Tulos vahvistaa Kuiviston kehityksen etenkin hallikauden päämatkalla 1 500 metrillä ja erityisesti sen takia, että 200 metrin halliradat ovat vaikeita hänen poikkeuksellisen pitkälle juoksuaskeleelleen.
Hallikisat ovatkin hänelle mahdollisimman vaativia kilpailemisen harjoituksia.
– Kilpaileminen lyhyillä radoilla on haastavaa minun tyyppiselle juoksijalle myös sen takia, etten ole sellainen, että pystyisin keikkumaan kärjessä koko ajan, Kuivisto tarkentaa.
– Tykkään lähteä vähän rauhassa ja tulla lopun kovaa. Hallissa se on kuitenkin vaikeaa, koska ohittaminen lyhyillä suorilla on niin pirun vaikeaa.
Onnistuminen edellyttää sekä valpasta tilanteenlukua että nopeita reaktioita.
– Jos aikoo mennä suoralla ohi, päätös on tehtävä jo edellisessä kaarteessa, koska suorat ovat niin lyhyitä, Kuivisto jatkaa.
– Halliradoilla aikaa ratkaisuihin on puolta vähemmän kuin 400 merin radalla. Sen takia niiden täytyy lähteä selkärangasta.
Hullun luja luottamus
Kuivisto kehittyi viime kesänä 1 500 metrillä vauhdillisesti samalle tasolle, jossa hän on 800 metrillä. Kilpailurutiini ei ole vieläkään yhtä vankka kuin lyhyemmällä matkalla.
– Minulle ei ehkä ole samaa varmuutta tonnivitosella kuin kasilla, koska minulla on ollut uran aikana enemmän kovia 800 metrin kilpailuita, Kuivisto myöntää.
Toisaalta hän on poikkeuksellisen vahva arvokisajuoksija, minkä hän vahvisti olympialaisten neljällä Suomen ennätysjuoksullaan.
– On hirveen kiva mennä arvokisoihin, koska niissä vauhdinjako sopii minulle yleensä paremmin kuin joissain jänisjuoksuissa. Olen vahvimmillani tyypillisissä arvokisajuoksuissa, joissa alku mennään vähän rauhallisemmin, Kuivisto korostaa.
– Nyt olen toki sellaisessa kunnossa, että kovempikin alkuvauhti sopii.
Tokion täysosumajuoksut kohottavat Kuiviston itseluottamusta myös sen ansiosta, että kaksikko tuntee hallitsevansa kunnonajoituksen kauden tärkeimpään hetkeen.
Viimeistelyharjoituksiin on hyvät askelmerkit, mutta vielä tärkeämpää on kaksikon keskinäinen luottamus. Kuivisto uskoo Suhosen harjoitusohjemaan ja valmentaja hänen kilpailijanominaisuuksiinsa.
– Urheilussa ei varmaan ole mitään yhtä sataprosenttisesti oikeaa tapaa tehdä asiat. Onkin tärkeämpää uskoa sataprosenttisesti siihen, mitä tehdään, Kuivisto muistuttaa vanhasta viisaudesta.
Tässä kohdassa Kuivisto ja Suhonen ovat lujia.
– Me uskomme kuin hullut, Kuivisto naurahtaa.