MLL:n pääsihteeri: Syy ei yleensä löydy eilisestä

Mannerheimin lastensuojeluliiton pääsihteeri Mirjam Kalland muistuttaa, että väkivaltaisen ihmisen käytöksen syyt juontuvat yleensä hyvin kauas ja hyvin laajalle: eilisen tapahtumat eivät aja nuoria Kauhajoen kaltaiseen joukkosurmaamiseen. Kallandin mukaan nyt pitäisi saada lisää resursseja kouluterveydenhuoltoon, jossa voidaan vielä paikata ongelmia. Tyttöjä suojaa bestis-kulttuuri.

- Yleistäen voidaan sanoa, että poikien häiriökäyttäytyminen suuntautuu enemmän ulospäin, tyttöjen sisäänpäin, esimerkiksi anoreksiaan. Tytöillä on myös bestis-kulttuuri eli paras ystävä eli tyttöjen on helpompi löytää ihminen, jonka kanssa keskustella vaikeista asioista, pääsihteeri Kalland sanoo.

Kalland muistuttaa, että yleensä rankan väkivallan syy ei löydy eilisestä eikä toissapäiväistä. Ongelmia kasautuu liikaa yhdelle ihmiselle.

- Terveessä kehityksessä lapsi lapsi suojelee itse itseään sanomalla esimerkiksi että mä en halua katsoa tuota. Tällainen lapsi pystyy ottamaan vastaan rakkautta, lämpöä, huolenpitoa. Jos kyky vaurioituu, lapsi imee synkät ja pahat vaikutteet itseensä ja maailmankuva muuttuu synkäksi, tulevaisuus näyttäytyy synkkänä. Lisäksi voi tapahtua vieraantumisen tunnetta, lapsi tai nuori kokee, ettei ole enää osa tätä yhteiskuntaa.

"Jokaiselle koululle omapoliisi jo ennakkoon"

Kallandin mukaan kannattaa tarkkailla nuoren synkkyyttä.

- Jos nuori alkaa muuttua synkäksi, pessimistiseksi, kyyniseksi, hän tarvitsee apua.

Koti ja omat vanhemmat ovat lapsen ja nuoren tärkein turva ja tuki - tai niiden pitäisi olla. Etenkin varhaislapsuus on tärkeä.

- Yksikin hyvä ihmissuhde voi riittää turvaamaan lapsen, jos hän esimerkiksi pelkää omassa kodissaan. Silloin kehään astuu seuraava ympyrä eli päiväkoti ja koulu. Niillä on vielä paljon mahdollisuuksia vaikuttaa lapsen elämään ja juuri tässä kouluterveydenhuollon resurssien rapautuminen vaikuttaa lasten ja nuorten pahoinvointii. Ne lapset, jotka eivät saa tukea kotona, eivät saa sitä kodin ulkopuolellakaan.

- Oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon resursseja on tasaisesti pienennetty, vaikka Suomi nousi lamasta jo aikaa. Kouluterveydenhuoltajan mahdollisuudet puuttua nuorten ongelmiin ovat aika pienet, kun heitä ei ole tai on liian vähän. Lopulta tästä kärsii koko yhteiskunta ja yhteisö. Lasten ympärille tarvitaan lisää aikuisia, Kalland sanoo.

Kalland haluaisi lasten ympärille myös poliiseja ja sosiaalityöntekijöitä jo silloin, kun menee hyvin.

- Jokaisella koululla voisi olla esimerkiksi oma poliisi tai voisi soittaa ja kysyä neuvoa omalta sosiaalityöntekijältä. Se olisi neuvova turvaverkko, ei rankaiseva verkko nuorten ympärillä, Kalland ideoi.

(MTV3)