Miten voimistuviin luonnonkatastrofeihin tulisi varautua?

Miten voimistuviin luonnonkatastrofeihin tulisi varautua? 10:03
Huomenta Suomessa keskusteltiin luonnonkatastrofeihin varautumisesta.

Huomenta Suomessa keskusteltiin siitä, miten luonnonkatastrofeihin tulisi varautua.

Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Matti Eerikäinen sanoo, että Ihmisten kannalta ja tuhovoiman kannalta kaikkein tuhoisimpina pidetään trooppisia hirmumyrskyjä, taifuuneja ja maanjäristyksiä.

Monissa maissa ei voida ennustaa sääilmiöitä. Sen sijaan Suomessa tähän on hyvä kyky varautua, antaa varoituksia ja ennustaa sääilmiöitä. Kaikkea ei kuitenkaan voida ennustaa.

– Hurrikaanit ovat ehkä vähän paremmin ennustettavissa. Maanjäristysten ennustaminen on tunnetusti vaikeaa ja käytännössä mahdotonta, Eerikäinen sanoo.

Tiina Saarikoski, kansainvainvälisen avustustoiminnan johtaja SPR:stä kertoo äkillisten luonnonkatastrofien lisäksi pitkittyneiden katastrofien aiheuttavan pitkällä aikajänteellä ihmisille avuntarvetta. 

Saarikoski nostaa esimerkiksi vuosien kuivuudestä kärsivän Itä-Afrikan nälkäkriisin, josta kymmenet miljoonat ihmiset kärsivät.

Varoittaminen ensiarvoisen tärkeää

Eerikäisen mukaan ääri-ilmiöiden mukana tulee olemaan paljon vaikutuksia, joihin meidän yhteiskunta ja infrastruktuuri ei ole tottunut. 

– Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että useimmat ääri-ilmiöt tulevat lisääntymään, kertoo Eerikäinen.

Saarikosken mukaan ilmastonmuutosta ei voida enää estää.

– Sään ääri-ilmiöt tulevat yleistymään ja siihen tulee sopeutua ja varautua. Varhaisen varautumisen järjestelmät ovat erittäin tärkeitä. 

Saarikoski kertoo yhteistyön eri toimijoiden kanssa eri maissa olevan tärkeää, jotta osataan toimia ja tehdä oikeita asioita, kun varoituksia tulee.

Saarikoski kertoo, että Aasiassa taifuuneista tiedotetaan ja ohjataan ihmisiä turvaan myrskysuojiin. 

– Se ei estä sitä, ettei asunnnoille ja elinkeinoille tapahtu mitään, mutta ainakin ihmiset pääsevät suojaan. 

Ihmisten tavoittamiseen varaudutaan

Eerikäinen kertoo, että hurrikaanit voidaan ennustaa hyvin. Hän muistaa tapahtuman, jossa Karibialla viitisen vuotta sitten tuli hurrikaani kokonaisen saaren yli. Tällöin koko 50 000 asukkaan saari piti saada evakuoitua. 

Apua tarvitsevat ihmiset on tärkeä tavoittaa.

– Sähkökatkot myrskyjen aikana ovat sellaisia, joissa pitää tavoittaa ihmisiä. Myös lumimyrskyissä tarvitaan arkista auttamista, kuten kauppa-apua ja sähkötilanteen varmistaminen, Saarikoski kertoo. 

Saarikoski mainitsee tärkeäksi tavoittaa etenkin syrjäseuduilla asuvat vanhukset. 

– Sinne mennään käymään. Vapaaehtoiset menevät käymään paikalla. Meillähän on Punaisella Ristillä ystävätoimintaa, jonka avulla tiedetään, missä yksinäisiä vanhuksia asuu. 

– Se on hyvin tärkeää työtä, mitä tehdään jo ennen kuin katastrofi on sattunut, Saarikoski kertoo.

 

 

Lue myös:

    Uusimmat