Maailman maista noin puolella on parantamisen varaa sään ääri-ilmiöistä varoittavissa järjestelmissä, kertoo Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri Petteri Taalas STT:lle. Puutteet tuhoisien sääilmiöiden ennakoinnissa nousivat esille, kun tuhansia ihmisiä kuoli viime viikolla Libyan tulvissa.
Petteri Taalaksen mukaan vähintäänkin suurin osa tulvien uhreista olisi voitu välttää, jos säähavaintojärjestelmät ja turvallisuusviranomaiset olisivat toimineet oikein. Libya onkin hyvä esimerkki siitä millaisia seurauksia on, kun järjestelmät eivät toimi kunnolla.
– Ideaalitilanteessa väestö olisi kyetty evakuoimaan. Silloin ei olisi tullut mahdollisesti lainkaan uhreja, Taalas kertoo.
YK arvioi, että hieman alle 4 000 ihmistä kuoli tulvissa ympäri Libyaa, ja noin 9 000 on kadoksissa.
Lue myös: Libyan tulvien uhriluku synkkenee
Ongelmia oli sekä Libyan ilmatieteen laitoksen päässä että turvallisuusviranomaisten toiminnassa. Tulvista ei saatu riittävää ennakkovaroitusta, eivätkä viranomaiset toimineet riittävällä tavalla väestön evakuoimiseksi.
Tiedossa oli, että vettä tulee paljon, mutta varoituksissa ei otettu huomioon sitä, etteivät ikääntyneet padot kestä äkillisesti kasvaneita vesimääriä. Tulvien laajuus siis yllätti viranomaiset.
Poliittinen kaaos
Libyan kohdalla pääongelmana on maan kaoottinen poliittinen tilanne. Muammar Gaddafin hallinnon kaaduttua vuonna 2011 eri ryhmittymät ovat taistelleet vallasta, ja valtionhallinto on ollut sekavassa tilanteessa.
Taalas sai viime viikolla Libyasta raportin, jonka mukaan paikallinen ilmatieteen laitos on heikossa kunnossa.
– Heidän havaintojärjestelmänsä eivät ole enää siinä kunnossa kuin ne olivat vielä aikanaan. It-järjestelmät ovat heikossa kunnossa, henkilöstöstä on kova pula. Nykytilanteessa hallinto ei kykene rahoittamaan toimintaa sillä tavalla kuin vielä Gaddafin aikoina, Taalas selvittää.
Epäonnistumisista voi oppia
Libyan esimerkki korostaa sitä, että sekä sääpalvelujen että viranomaisten toiminnan on oltava kunnossa, jotta pahimmat lopputulokset vältetään.
Vastaavia epäonnistumisia on nähty ennenkin. Esimerkiksi Mosambikissa 2019 viranomaiset eivät evakuoineet väestöä sykloni Idain tieltä, mikä johti satoihin kuolonuhreihin.
Rikkaissa länsimaissakaan viranomaiset eivät aina onnistu. Yhdysvalloissa vuonna 2005 hurrikaani Katrina iski New Orleansiin ja aiheutti yli 1 800 kuolonuhria, kun turvallisuusviranomaiset eivät reagoineet riittävän nopeasti.
Lue myös: Libyan tulvissa huuhtoutui kokonaisia kaupunginosia – "Kun menimme ulos, kaupunkia ei enää ollut"
Yhdysvalloissa on kuitenkin Taalaksen mukaan otettu tästä opiksi.
– Viime vuosien hurrikaaneissa ei ole kuollut ollenkaan väkeä tai on kuollut hyvin vähän väkeä, eli evakuoinnit ovat toimineet ajoissa.
Huono esimerkki nähtiin myös toissa vuonna Lounais-Saksassa, jossa noin 200 ihmistä kuoli tulvissa.
1:14
Taalaksen mukaan sääennuste oli silloin oikea, mutta vesihallinnosta vastaavat viranomaiset ja turvallisuusviranomaiset eivät varoittaneet eivätkä evakuoineet väestöä, mikä aiheutti kuolonuhreja.
Elokuussa puolestaan Havaijilla ainakin 97 ihmistä kuoli maastopaloissa, kun Mauin saaren hätäsireenejä ei kytketty päälle palojen lähestyessä.
Ongelmia Afrikassa ja saarivaltioissa
Yleisimmin ongelmia on kuitenkin vähemmän kehittyneissä maissa sekä maissa, joissa hallinto on sekavassa tilassa. Tällä hetkellä esimerkiksi Sudanissa paikallisen ilmatieteen laitoksen tilanne on vaikea Khartumin taistelujen takia.
– Tapasin juuri Sudanin ilmatieteen laitoksen johtajan Afrikan ilmastokokouksessa, ja hän kertoi että suuri osa väestä on paennut muihin maihin tai pois pääkaupungista. He yrittävät vähäisin voimin ylläpitää jonkun sortin toimintaa montasataa kilometriä Khartumin ulkopuolella, Taalas kertoo.
Lue myös: YK: Valtaosa Libyan tuhansista tulvauhreista olisi voitu välttää
Työ säävaroitusjärjestelmien saattamiseksi kuntoon ongelmamaissa on käynnissä. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on lanseerannut Early Warnings for All -ohjelman, jonka tavoitteena on saada säävaroitusjärjestelmät ympäri maailmaa paremmalle tasolle.
– Tavoitteena on, että noin sadassa maassa tehtäisiin merkittäviä parannuksia sääennakkovaroitustoimintoihin. On erityisesti Afrikan maita ja saarivaltioita, joissa tilanne ei ole tyydyttävä, Taalas kertoo.
Varoitusjärjestelmien täytyy kyetä ennakoimaan monenlaisia eri luonnononnettomuksia, niin sään kuin geofysikaalisen toiminnan aiheuttamia.
– Tavoitteena on se, että meillä on keskuksia jotka vastaavat näihin laajemmin, riippuen siitä mikä sen maan katastrofikirjo on.
Kolmen miljardin hanke
Myös Suomen Ilmatieteen laitos on mukana ohjelmassa. Alkuun on valittu 30 maata, joiden sääennakkovaroitusjärjestelmät on tarkoitus saada paremmalle tolalle ensimmäisen vuoden aikana.
– Ja sitten asteittain mennään sinne sataan maahan vuoden 2027 loppuun mennessä, Taalas kertoo.
Lue myös: Libyan tulvissa kuollut jo tuhansia, suurlähettiläs kertoo tilanteesta – "Ihmishenkiä on menetetty paljon, tämä on selvää"
Osana ohjelmaa kehittyville maille jaetaan vauraille maille kertynyttä osaamista.
– Suomi on ollut yksi keskeinen toimija tässä kentässä jo muutaman vuosikymmenen ajan. Suomella on erittäin hyvä maine ja hyvää osaamista näiden asioiden parantamisessa.
Taalaksen mukaan hanke tuo myös bisnesmahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Vaisala on maailmanmarkkinajohtaja säähavaintolaitteissa.
Ohjelman budjetti on kaikkiaan 3,1 miljardia dollaria. Noin puolet siitä investoidaan ilmatieteen laitosten kehittämiseen, muun muassa säähavaintotoimintojen ja henkilöstön osaamisen parantamiseen. Toinen puoli menee viranomaispuoleen ja varautumiseen.
Ääri-ilmiöt yleistyvät
Valmiuksen parantaminen tulee tarpeeseen, sillä sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet ilmastonmuutoksen takia, ja kehitys jatkuu tulevina vuosina.
Jo nyt helleaalloista johtuvat kuolemantapaukset ovat lisääntyneet. Lisäksi noin puolet maailmasta on kokenut tulvaongelmien lisääntymisen ja noin kolmasosa maailmasta kuivuusongelmien lisääntymisen.
– Tämä negatiivinen trendi tulee jatkumaan ainakin 2060-luvulle asti, eli me tulemme kokemaan entistä enemmän näitä ilmiöitä.