Suuret putkiremontin kaltaiset korjaushakkeet herättävät taloyhtiöissä monesti närää, koska ne maksavat paljon ja hankaloittavat asumista. Miten hallitus voi onnistua remontin toteutuksessa, jos aiempaa kokemusta korjausrakennuttamisesta ei ole?
Vaikka taloyhtiöissä hermostutaan kalliista ja hankalista remonteista, on vanhenevissa rakennuksissa silti väistämättä tehtävä korjauksia. Taloyhtiöiden yleisimpiä remontteja ovat putki- ja julkisivusaneeraukset sekä maalaukset ja kattojen uusimiset. Myös märkätilakorjaukset ovat yleisiä. Korjaustarpeet lisääntyvät kiihtyvää tahtia, sitä mukaa kuin maamme rakennuskanta vanhenee.
– Huolestuttaa, miten taloyhtiöt voivat pitää korjauspaineiden alla puolensa, huokaa Juha Kulomäki, SKH-Isännöinti Oy:n teknisen isännöinnin johtaja.
Kulomäeltä on juuri ilmestynyt kirja, Taloyhtiö korjausrakennuttajana (Kiinteistöalan Kustannus Oy), jossa tarkastellaan taloyhtiön remonttien suunnittelua ja läpivientiä hallituksen näkökulmasta. Kulomäki sai idean kirjaan huomatessaan, että hallitukset tarvitsevat peilauspintaa siihen, meneekö oman taloyhtiön remontissa kaikki kuten pitää. Kulomäen mukaan ei riitä, että isännöitsijä osaa ja tietää, vaan myös hallituksen on tunnettava korjaushankkeeseen liittyvät asiat.
– Jatkossa paine tähän kasvaa entisestään, kun korjausmäärät räjähtävät käsiin.
Osakkaiden tahdon huomioiminen ja huolellinen suunnittelu tärkeää
Kulomäen mukaan taloyhtiön korjaushankkeessa on selvitettävä aina ensin, mitä osakkaat haluavat. Hankkeen suunnittelu ja toteutus tehdään vasta tämän pohjalta.
– Hallituksen tehtävänä on edustaa osakkaita ja heidän tahtoaan, Kulomäki muistuttaa.
