Ukkoutumisen trendi alkaa pikkuhiljaa helpottaa miesvaltaisella alalla – isännöitsijöistä kolmasosa on nykyään naisia

–  Tähän liittyen Isännöintiliitto on järjestänyt koulutuksia, antanut viestintään ohjeistusta ja luonut verkkoon suoran viestintätyökalun valmiine pohjineen.

Eri yhtiömuodoissa omat haasteensa

Vuokrataloyhtiössä ja asumisoikeusyhtiössä taloyhtiön hallitus on osakeyhtiön hallitus, joka ei koostu asukkaista, mutta hallituksessa on mukana asukkaiden edustaja tai edustajia.

–  Isännöitsijällä on näissä enemmän operatiivinen, kiinteistön ylläpitoon omistajan tahtotilan mukaisesti keskittyvä rooli. Omistajan tahtotila on selkeä, Koro-Kanerva kuvailee.

Asunto-osakeyhtiössä omistajan tahtotila on moninaisempi, ja monista asunnon omistajista koostuva hallitus saattaa vaihtua useinkin. Isännöitsijän ajasta suuri osa voi tällöin kulua omistajien tahtotilan selvittämiseen ja taloyhtiön hallinnon pyörittämiseen.

Hyvä velikin voi saneerata - jos on pätevä

Isännöitsijän vaihtoa harkitaan usein silloin, kun taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän yhteistyössä koetaan kitkaa  –  esimerkiksi orastavan suuremman remonttitarpeen yhteydessä.

Isännöintiliitolle kanteluita isännöitsijöistä tulee alle viisi vuodessa usein tilanteista, joissa taloyhtiön hallitus on kokenut jääneensä pimentoon esimerkiksi tehdyissä urakkapäätöksissä. Putkiremontti on voinut mennä isännöitsijän tutulle ilman kilpailutusta.

Hyvä veli -verkostoilla voi olla Koro-Kanervan mukaan toisinaan etunsakin:

–  Siinä ei ole mitään ongelmaa, jos isännöitsijä on havainnut jonkin toimijan hyväksi ja haluaa suositella tätä perustellen hallitukselle. Valinta tulee kuitenkin tehdä yhteisymmärryksessä. Jollei tietoja ole tuotu avoimesti esille, luottamus voi rikkoutua, Koro-Kanerva sanoo.

Taloyhtiön hallituksella on myös remonttisuunnitelmissa vastuunsa.

–  Hallituksen pitäisi puolestaan tietää, mitä halutaan. Kun puhutaan esimerkiksi remonttien ajoittamisesta, niin jokin taloyhtiö haluaa ennakoida korjauksia ja toinen jättää ne viime tippaan. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa käy helpommin niin, ettei urakoitsijoita kilpailuteta kiireessä kunnolla, Koro-Kanerva huomauttaa.

Tekeekö tilaisuus varkaan?

Myös Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero korostaa hallitusten aktiivisen otteen merkitystä taloyhtiöiden asioissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että taloyhtiön taloutta ja tilinkäyttöä tulisi seurata kontrollimielessä.

–  Taloyhtiön hallitukselle ei ole tarjolla ilmaisia lounaita, vaan yhteisten asioiden hoitoon pitäisi olla tarpeeksi tunteenpaloa, Kero painottaa.

Hänen mukaansa jokaisen osakkaan olisi hyvä tiedostaa, mikä on asunto-osakeyhtiö ja sen vastuunjako.

Jos osakkaalla tai asukkaalla on ongelmia isännöinnin kanssa, kannattaa niistä kertoa ensin taloyhtiön hallitukselle. Hallituksen pitäisi olla se, joka määrittelee, mitä se isännöitsijältään haluaa.

–  Varallisuusmassa, jota taloyhtiöt omistavat ja hallinnoivat, on valtava. Siten on vaikea ymmärtää osakkaan puolelta asennetta, etten jaksa mennä yhtiökokoukseen, kun viikoittainen jumppatunti on samaan aikaan, Isännöintiliiton Mia Koro-Kanerva muistuttaa.

Tyytymättömyys herää poikkeustilanteissa

Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen neuvoo suoraan taloyhtiöiden hallitusten jäseniä ja on huomannut, että asiat voivat jatkua mainiosti hallituksen ja isännöitsijän välillä niin pitkään kuin asiat rullaavat eteenpäin säännönmukaisesti.

Tyytymättömyys nostaa päätään helpommin ennalta arvaamattomissa poikkeustilanteissa, joissa isännöitsijältä vaaditaan nopeaa reagointia. Asukas on voinut vaikka nukahtaa suihkuun, mistä on syntynyt äkillinen vesivahinko useammalle osakkaalle tai asukkaalle.

–  Jos tällöin isännöitsijä on huonosti tavoitettavissa tai henkilökemiat eivät toimi, voidaan taloyhtiön hallituksen puolelta alkaa kysellä meidän neuvonnastamme, miten tällainen isännöitsijä irtisanotaan, Pynnönen kertoo esimerkkinä.

Joskus voi olla, että työhönottotilanteessa isännöitsijä on luvannut läsnäoloa, joka ei toteudukaan taloyhtiön arjessa.

Myös Kuluttajaliiton lakimiehelle Ilkka Salmiselle tulevat neuvontapyynnöt koskevat usein sitä, että isännöitsijän koetaan laistavan vastuustaan, eikä tämä hoida työhönsä kuuluvia tehtäviä. Tällöin valituksen voi tehdä myös maksutta Kuluttajariitalautakunnalle.

–  Ratkaisuna voi olla suositus esimerkiksi vuokranalennuksesta tai tietyn asian hoitamisesta, Salminen sanoo.

Dramaattisimmat taloyhtiöiden hallitusten ja isännöitsijän väliset riidat ovat kavalluksia, jotka hoidetaan suoraan käräjillä. Näissä tapauksissa voi olla käynyt niin, että kontrollimekanismit, kuten hallituksen puolelta aktiivinen talouden seuranta, on jäänyt pidempään toteutumatta.