Suomen valitessa F-35-hävittäjän, oli tehokkuus "uhkaympäristön" asejärjestelmiä vastaan tärkein valintaperuste.
Venäjälle pitää pärjätä.
Se oli lähtökohta, kun Suomi alkoi virallisesti vuonna 2015 etsiä korvaajia yhdysvaltalaisille F/A-18 Hornet -hävittäjille.
Vaikka Euroopassa herkästi muuta halutaankin uskotella, oli mantereella jo tuolloin sota: Ukrainan Donbassissa taisteltiin ja Venäjä oli miehittänyt Krimin niemimaan helmi–maaliskuussa 2014.
MTV Uutiset kysyi Puolustusvoimilta, kuinka F-35-monitoimihävittäjien suorituskyky vertautuu Venäjän hävittäjiin ja laajemmin Venäjän ilma-aseeseen.
– HX-evaluointiprosessin keskeisin valintaan vaikuttanut tekijä oli suorituskyky uhkaympäristössämme toimivia järjestelmiä vastaan, Ilmavoimat vastasi sähköpostitse.
F-35-hävittäjien päättyneestä hankkeesta käytettiin nimeä HX-hanke.
Suomi harkitsi F-35:n lisäksi ainakin amerikkalaisia F-15-, F-18- ja F-16 -hävittäjiä sekä yhteiseurooppalaista Eurofighteria, ranskalaista Rafalea ja ruotsalaista Gripenia.
Lopulta Suomi osti Lockheed Martinilta 64 kappaletta F-35-monitoimihävittäjiä. Roima 8,4 miljardin kauppahinta sisältää myös muun muassa aseita, koulutusta, ylläpitoa.
Ilmavoimien mukaan F-35 osoittautui HX-hankkeen aikana "erittäin suorituskykyiseksi, ei ainoastaan verrokkeihinsa vaan myös uhkaympäristössä toimiviin järjestelmiin nähden".
Se, mitä "uhkaympäristö" tarkoittaa, on jokaisessa suomalaiskodissa tiedetty pitkään. Venäjähän se on, vaikka virallisessa kielenkäytössä sekä hallitukset että Puolustusvoimat ovat sitä kierrelleet ja kaarrelleet.
Vielä 2007 saatiin kohu aikaan, kun puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) listasi Suomen turvallisuushaasteiksi Venäjän, Venäjän ja Venäjän.
– Venäjä muodostaa sotilaallisen uhkan Naton turvallisuudelle sekä rauhalle ja vakaudelle euroatlanttisella alueella, katsauksessa todetaan.
F-35A Lightning II
Mikä? F-35A Lightning II on niin sanottu viidennen sukupolven monitoimihävittäjä, joita Suomi ostanut yhdysvaltalaiselta Lockheed Martinilta 64 kappaletta. Kaupan hinta on 8,4 miljardia euroa, josta hävittäjien osuus 4,7 miljardia.
Miksi? F-35 on monitoimi- ja häivehävittäjä, jonka pääasiallinen tehtävä Suomessa on ilmatilan hallinta ja valvonta yhdessä muiden ilmapuolustusjärjestelmien kanssa. F-35-koneet korvaavat 1990-luvulla hankitut F/A-18 Hornet-hävittäjät.
Milloin? Suomi päätti F-35-kaupasta joulukuussa 2021. Ensimmäinen kone luovutetaan seremoniallisesti Suomelle 16. joulukuuta. Suomeen ensimmäiset koneet toimitetaan loppuvuodesta 2026.
"Tekeminen puolitiehen"
Venäjän ilma-aseen on Ukrainassa katsottu joko epäonnistuneen tai vähintään toimineen aivan eri tavalla kuin arveltiin.
Suurhyökkäyksen alkaessa helmikuussa 2022 läntinen oletus on, että Venäjä pyrkii ja myös ottaa ilmaherruuden haltuunsa, aivan kuten Yhdysvalloilla oli ollut 2000-luvun hyökkäyssodissaan tapana.
Alku vaikuttikin Kremlin kannalta lupaavalta. Jo suurhyökkäyksen toisena päivänä läntisen tiedustelupalvelun edustaja arvioi, että "venäläisillä on nyt käytännössä täysi ilmaherruus".
– Ukrainalaisilla ei ole riittävää ilmapuolustusta pärjätäkseen tällaisen ilmasodan kanssa. Heidän ilmapuolustuksensa on nyt käytännössä eliminoitu. Heillä ei ole enää ilmavoimaa, jolla lentää ja suojata itseään, virkamies sanoi.
Puoli vuotta myöhemmin Ilmavoimien ja Puolustusvoimien entinen komentaja, nykyinen kansanedustaja Jarmo Lindberg (kok.) totesi Venäjän jättäneen "tekemisen puolitiehen".
– Jos ilmaherruuden haltuun ottamiseen tähtäävä suunnitelma oli tehty, niin ainakaan sitä ei kokonaisvaltaisesti toteutettu, hän jatkoi.
Huomattavaa myös on, ettei Venäjä sotaopissaan pyri samalla tavalla kuin Yhdysvallat ilmaherruuteen.
Suomi kuitenkin näkee ilmaherruuden ilmeisen merkittävänä asiana. Siihen viittaa F-35-hankintojen lisäksi panostus ballististen ohjusten torjuntaan.
Venäjällä tuon kulmakiven kehitys on ollut ongelmissa.
Kremlin kassa oli pitkään tyhjä, minkä seurauksena sotavoimien kehitys monilta osin lakkasi tai oli olematonta erityisesti 1990-luvulla.
Vuosikymmenen tai kahden hiljaiselo voi tehdä rumaa jälkeä asevoimille, kuten Euroopankin useat valtiot ovat nyt joutuneet myöntämään.
MTV TEXASISSA
Yhdysvaltalainen puolustusteollisuusjätti Lockheed Martin luovuttaa Suomelle ensimmäisen F-35-monitoimihävittäjän joulukuun 16. päivä.
MTV Uutiset seuraa historiallista tapahtumaa paikan päällä Texasissa sekä Katsomossa, verkkosivuillaan että televisiossa.
Valtavasti määrää
Venäjällä on tiettävästi yli 1 500 hävittäjää ja yli sata pommikonetta, minkä lisäksi helikoptereita ynnä muita ilma-aseita on huomattavia määriä.
Määrää siis riittää.
Kritiikkiä Venäjän ilma-ase on saanut Ukrainan sodan aikana henkilöstön koulutustasosta.
Näin ollen kyky toteuttaa annettuja tehtäviä oli pitkään heikko, minkä lisäksi ohjusten osumatarkkuudessa oli suurhyökkäyksen alussa huomattavasti toivomisen varaa.
Onkin muistettava, että vaikka sodassa teknologiasta puhutaan ja kirjoitetaan paljon, on se vain yksi osa suorituskykyä.
Viime vuosien kokemusten myötä Venäjä on myös panostanut valtavasti drooneihin ja useiden asiantuntija-arvioiden mukaan pakottanut Ukrainan alakynteen lennokkisodassa.
Venäjän ilma-aseen ongelma on monin paikoin ikä. Siinä missä drooneissa kehitys laukkaa, ovat hävittäjät monilta osin vanhentuneet.
Valtaosa hävittäjistä, kuten Mig-29, edustavat ytimeltään kylmän sodan teknologiaa, joskin koneita on luonnollisesti päivitetty.
Venäjän Su-57-hävittäjä, jonka on tarkoitus olla Kremlin vastine F-35-hävittäjille.All Over Press
Tuoreimmat koneet, kuten F-35:n kanssa samaa viidettä sukupolvea edustava Su-57 ja Mig-35, ovat vähälukuisia ja ne on paljolti pidetty pois taisteluista.
Britannian puolustusministeriö on arvioinut, että Venäjä haluaa välttää riskiä: Hävittäjien maineen ei haluta kärsivän, eikä teknologian päätyvän Ukrainan ja sitä kautta lännen käsiin.
Mainehaittaa tuli jo loppuvuodesta, kun Su-57 lensi Kiinassa ilmanäytöksessä loppuvuodesta 2024.
– Tämän oli tarkoitus olla Venäjän viidennen sukupolven hävittäjän, F-35:n vastineen, suuri julkistus, mutta se ei ole sujunut niin hyvin kuin venäläiset toivoivat, sanoi brittiajatushautomo Royal United Services Instituten tutkija Peter Layton ukrainalaismedia Kyiv Independentille.
Kritiikkiä saivat yksityiskohdat ja tapa, jolla kone oli kasattu. Puolustuspuheenvuoroissa on tosin korostettu, että Kiinassa nähty Su-57 oli todennäköisesti testimalli, eikä sotilaskäyttöön tarkoitettu.
Venäjä on valmistanut vain muutamia Mig-35-hävittäjiä.All Over Press
Viivästyksiä
Venäjä aloitti Su-57:n kehittäneen hävittäjäohjelman vuonna 1999. Loppuvuoteen 2023 mennessä kyseistä konetta oli valmistettu vaatimattomat 32 kappaletta, joista kymmenen prototyyppejä.
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana.
Luhtala on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin, Ukrainassa käytävään sotaan, Venäjään liittyviin asioihin, kriiseihin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
Luhtalaan voit olla yhteydessä juttuvinkkeihin liittyen.
