Veikkaus on Suomessa ristiriitainen, puhuttava ja tunteita herättävä asia. Toisaalta Veikkausvoittovaroilla rahoitetaan muun muassa urheilua, kulttuuria ja sotealan järjestöjä, mutta toisaalta pelaaminen aiheuttaa riippuvuutta.
Tietokirjailija ja toimittaja Senja Larsen on kirjoittanut aiheesta Veikkauskratia-kirjan.
Larsenilla on selkeä kuva ”Veikkauskratiasta”. Hän kuvailee sitä puuna, joka on kehittynyt vuosien aikana, ja jossa oksat tarkoittavat Veikkauksesta hyötyjiä.
– Isoimpana oksana on toimitusjohtaja, joka tienaa 400 000 euroa vuodessa ja bonukset päälle riippuen siitä, kuinka paljon suomalaiset pelaavat, Larsen avasi Uutisaamun haastattelussa.
Lue myös: Pystyykö Veikkaus puuttumaan ongelmapelaamiseen, ovatko johtajien bonukset sen kanssa ristiriidassa? Toimitusjohtaja: Meitä palkitaan vastuullisuudesta
Oksista 4 000 tarkoittaa edunsaajajärjestöjä.
– Erittäin tärkeä osa näistä on politiikan farmiliigaa, jossa kasvatetaan tulevaisuuden poliitikkoja, ja sitten jos siirrytään pois politiikasta, sieltä saadaan erittäin hyväansioinen järjestöjohtajatyö, jossa palkat ovat ministeritasoa.
Hänen mukaansa Veikkaukseen on otettu ”panttivangiksi” niin kulttuuri, urheilu kuin taidekin, jotta politiikan farmiliigaa voidaan pyörittää.