Suomalaisen päivittäistavarakaupan keskittyminen harvojen käsiin juontaa tuoreen väitöstutkimuksen mukaan juurensa 1930-luvulle.
Tutkija Anitra Komulaisen mukaan Suomessa päivittäistavarakauppa keskittyi jo vuoteen 1938 mennessä ja suurimpana syynä oli osuuskauppa: SOK ja sen kilpailijaksi syntynyt OTK:n eli Osuustukkukaupan osuuskaupat.
– Ne pakottivat myös yksityiset tukku- ja vähittäiskauppiaat perustamaan omia kaupallisia keskusliikkeitään. Muualla yksityiset kauppiaat järjestäytyivät useimmiten ensin aatteellisesti ja vasta myöhemmin kaupallisesti, Komulainen kertoo Helsingin yliopiston tiedotteessa.
SOK ja Kesko hallitsevat nykyisin Suomen päivittäistavarakaupan markkinoita noin 85 prosentin osuudella, Lidlin hallussa on vain vaajat 10 prosenttia.
Poikkeuksellisen voimakkaan keskittymisen syistä on aiemmin esitetty erilaisia arvailuja. Ilmiötä on selitetty ainakin kylmyydellä, joka pakottaa asioimaan vain yhdessä kaupassa, autoiluinnostuksella, joka saa suuntaamaan automarketteihin, pihiydellä, joka ajaa halvempiin ja suurempiin kauppoihin sekä naisten tasa-arvoisella asemalla – useimmat suomalaiset naiset käyvät töissä, eikä heillä ole aikaa kierrellä leipomoissa tai lihakaupoissa.
"Keskittyminen helpotti kuluttajien elämää"
Maan päivittäistavarakauppa keskittyi pääosin SOK:n, OTK:n, yksityisten vähittäiskauppiaiden Keskon ja yksityisten tukkukauppiaiden Tukon haltuun vuoteen 1938 mennessä. OTK ja Tuko menettivät mahtiasemansa 1990-luvun lamassa. Monet niiden kaupoista siirtyivät SOK:n ja Keskon haltuun.
Keskittyminen juontaa siis juurensa luultua kauemmas historiaan, koska keskittymistä on Komulaisen mukaan aiemmin pidetty 1960–70-lukujen ilmiönä.
Ennen toista maailmansotaa tapahtunut keskittyminen helpotti Komulaisen mukaan kuluttajien elämää.
– Osuuskaupat ottivat käyttöön monia uutuuksia, joita myös yksityiskauppiaat alkoivat pian jäljitellä.
Tutkijan mukaan tuotteiden laatu parani ja tuhoisana pidetty velaksi osto korkeine korkoineen väheni. Myös hinnat Komulaisen mukaan laskivat.