Pelkonen halusi, että ihminen tulee vastaanotolla nähdyksi kokonaisena.
Suomen lääkärikunnan vanhin, arkkiatri Risto Pelkonen on kuollut. Asiasta kertovat Suomen Lääkäriliitto ja Lääkäriseura Duodecim tiedotteessa.
Pelkonen kuoli lyhyen sairastamisen jälkeen tiistaina 94-vuotiaana.
Pelkonen oli sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri. Suurimman osan työurastaan Pelkonen työskenteli Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa. Hän teki pitkän uran asiantuntijalääkärin, osastonlääkärin ja ylilääkärin tehtävissä.
Arkkiatrina hän oli mukana muun muassa sovittelemassa Tehyn työkiistaa hoitajien massiivisen joukkoirtisanoutumisuhan alla vuonna 2007.
Presidentti Martti Ahtisaari nimitti Pelkosen arkkiatriksi vuonna 1995. Pelkonen oli jäänyt eläkkeelle vuotta aikaisemmin. Arkkiatri on korkein Suomessa lääkärille myönnettävä arvonimi, ja arkkiatreja on vain yksi kerrallaan.
Arkkiatrin toimenkuvaa ei ole määritelty, vaan kukin arkkiatri on luonut tehtävänsä itse. Pelkonen kuvaili, että halusi itse arkkiatrina puolustaa potilaiden ja lääkäreiden asemaa ja edistää oikeudenmukaisen ja inhimillisen yhteiskunnan toteutumista.
Pelkonen ottikin julkisesti kantaa muun muassa hoidon eettisiin kysymyksiin ja piti esillä lääketieteen koulutuksen merkitystä.
Pelkonen oli perusterveydenhuollon ja vanhusten puolestapuhuja. Hän näki monia ongelmia yksityisten terveyspalvelujen tuottamisessa ja oli myös huolissaan siitä, että apua tarvitsevat kansalaiset eksyvät hyvinvointialueiden pirstaleisuuteen.
Yhä pienempiin osaamisalueisiin pilkotussa sairaanhoidossa pitäisi osata nähdä ihminen myös kokonaisuutena.
Vain Laatokka oli entisellään
Lääkärinopintojensa aikana Pelkonen haaveili kunnanlääkärin työstä Helsingin ulkopuolella. Suunnitelmat muuttuivat, kun Pelkonen oli amanuenssina sisätautiklinikalla Helsingissä. Klinikan tutkivassa ilmapiirissä hän kertoi saaneensa tieteellisen herätyksen. Pelkonen erikoistui endokrinologiaan eli hormonioppiin.
Pelkonen eteni oman erikoisalansa kehittäjäksi ja lääkäreiden opettajaksi. Hän oli myös ahkera tutkija ja ansioitui muun muassa diabeteksen hoidon edistäjänä.
Risto Lauri Agathon Pelkonen oli syntynyt Iisalmessa 19. elokuuta 1931, mutta perhe muutti Helsinkiin Pelkosen ollessa vuoden ikäinen. Lapsuuden kesät hän vietti Laatokan Karjalassa Pelkosten sukutilalla Annalan kartanossa suuren serkkujoukon kanssa. Pelkonen kuvaili, että lapsuuden Annala oli satumaa.
Pelkosen isä Erkki Pelkonen oli arvostettu naistentautien lääkäri. Jatkosotaan vapaaehtoisena lähtenyt Erkki Pelkonen astui miinaan ja kuoli jatkosodan ensiviikkoina kesällä 1941. Risto Pelkonen arveli myöhemmin, että vaikka isä olikin jäänyt etäiseksi ja menetys tuli varhain, oli isällä vaikutus hänen myöhempiin valintoihinsa tiedostamattomalla tavalla.
Kun Pelkonen vanhalla iällä vieraili lapsuusmaisemissaan, lähes kaikki rakennukset oli hävitetty, samoin Pelkosten sukuhautausmaa. Vain Laatokka sileine rantakallioineen oli entisellään.
Pelkonen asui Kauniaisissa Uudellamaalla yli 50 vuotta. Hän avioitui Kristiina Taivaisen kanssa vuonna 1957, ja he saivat kolme lasta.
Pelkonen sai monia tunnustuksia elämänsä aikana. Hänet valittiin muun muassa vuoden luennoitsijaksi, Helsingin yliopiston vuoden alumniksi, vuoden käyttäytyjäksi ja vuoden isovanhemmaksi. Professorin arvonimen hän sai vuonna 1990.
Uutista päivitetty kauttaaltaan 19.8. kello 19.20.