Suomen ensimmäinen K-Citymarket avattiin Lahdessa vuonna 1971, joten "Cittari" täyttää tänä vuonna pyöreät 50 vuotta. Hypermarketketjun edustajat kertovat, mikä ruokakauppakulttuurissa on vuosikymmenien varrella muuttunut.
Videolla: Joko olet nähnyt uuden pullonpalautuksen hirmulaitteen? Katso videolta, miten se toimii!
1970-luku oli Suomessa hypermarkettien vuosikymmen, jolloin sekä Kesko että S-ryhmä avasivat maahan ensimmäiset "automarkettinsa". S-ryhmä aloitti vuonna 1971 Turun Tampereentien Sokos-Marketilla ja seuraavana vuonna avautui Jyväskylän Seppälän Prisma. Kauppa sai nimensä automarketin yhteyteen rakennetusta maamerkistä, joka näytti prismalta.
Kesko puolestaan avasi ensimmäisen Citymarket-myymälänsä Lahden Paavolaan vuonna 1971. Kyseessä oli yksikerroksinen, niin sanottu makaava tavaratalo, jollaisia oli 1960-luvun alussa perustettu Belgiaan ja Ruotsiin. Citymarketin nimi otettiin osin Keskon tytäryhtiönä toimineelta tamperelaiselta City-Otra-tavaratalolta, jonka valikoimat olivat myös osaltaan pohjana Citymarketin käyttötavaravalikoimalle.
Hypermarkettien tulevaisuus näyttää valoisalta
Kesko kertasi torstaina järjestetyssä mediatilaisuudessa pyöreitä täyttävän K-Citymarket-ketjun historiaa ja suuntasi katsettaan myös tulevaisuuteen. Millaisia hypermarketit olivat ennen ja mitä ne ovat nyt sekä tulevaisuudessa? K-Citymarket ketjun johtaja Ari Sääksmäki näkee hypermarkettien tulevaisuuden valoisana.
– Kauppa on kulkenut ajan mukana. Semmoisiakin vaiheita on matkan varrelle sattunut, että on sekä Suomessa että kansainvälisesti mietitty hypermarketien tulevaisuutta. Tänä päivänä kuitenkin rooli on vahva ja tulevaisuus näyttää hyvältä, Sääksmäki sanoo.
Sääksmäen mukaan hypermarketit ovat pystyneet löytämään oman roolinsa osana kaupan kenttää. Isoin käänne, mikä on tapahtunut on se, että kun aiemmin kauppa määritteli sen, mitä asiakkaat ostavat, niin nyt asiakas määrittelee omat tarpeensa ja kauppa on asiakkaita varten.
Hypermarketit eivät ole vain "prismaperheille": "Myytti on murrettu"
K-Citymarketin markkinointijohtaja Annika Sandellin mukaan erityisesti helppous ja vaivattomuus ovat tällä hetkellä tärkeitä tekijöitä asiakkaille ja tämä on korostunut entisestään koronan aikana. Kaupasta on löydyttävä kaikki tarvittava ruokaostoksista sukkiin ja alusvaateisiin.
Hypermarketteja ajatellaan usein lähinnä perheiden ostospaikkana. Käytetään jopa termiä ”prismaperhe”, jolla viitataan stereotyyppiseen suomalaiseen taajamassa asuvaan perheeseen farmariautoineen ja kultaisine noutajineen.
– Tämä on myytti, joka elää vahvana vieläkin. Ylipäätään termi automarket tai peltomarket kuvaa aikaa, kun näitä kauppoja ruvettiin tekemään. Tilaa tarvitsevat hypermarketit rakennettiin tiiviin asumisen ulkopuolelle. Tänä päivää isot kaupat ovat hyvin tiivis osa kaupunkirakennetta ja saavutettavissa myös ilman autoa. Sinkut ja aikuistaloudet ovat kasvava asiakaskunta. Myytti on siis murrettu, Ari Sääksmäki sanoo.
Asiakas on nyt kuningas
Hypermarketien tehtävä tänä päivänä on tarjota erityisesti nuoremmalle sukupolvelle elämyksiä ja jotain uutta. Keskon teettämän tutkimuksen mukaan erityisesti nuori sukupolvi ei nimittäin kestä tylsyyttä. Siksi kauppoihin on keksitty uusia vetonauloja, kuten omia ruokamaailmoita eli food courteja tai vaikkapa pullonpalautuskone, johon voi kaataa säkillisen tölkkejä kerralla.
– Meidän tärkeä tehtävä on tarjota jotain uutta. Esimerkiksi Riihimäen K-Citymarketissa otettiin käyttöön tämä hävikkihylly, joka on ollut järjettömän iso menestys, Annika Sandell sanoo.
Ari Sääksmäen mukaan myös asiakaskunnassa on ”tapahtunut hirveän iso muutos”. Niin sanottua perusasiakasta ei ole enää olemassa.
– Ruokaan liittyviä kiinnostuksen alueita on todella laajasti. Asiakkaista on tullut kuninkaita. Esimerkkinä vaikka kotona tehtävän pizzan buumi. Pizzaraaka-aineita myytiin viime vuonna hurjasti ja vastaavasti ketoilu on valtava trendi tällä hetkellä, Ari Sääksmäki listaa.
Lue myös: Saako ruokakaupassa syödä tuotteita ennen kuin ne maksaa kassalla? Näin vastaavat S-ryhmä, Kesko ja Lidl
Lähteet: K-ryhmä, S-ryhmä