Mitä Mannerheim ajattelisi Suomen Nato-jäsenyydestä? Puolustusvoimain komentaja esittää oman arvionsa

Marskin Majana tunnettu metsästysmaja rakennettiin alunperin vuonna 1942 itäiseen Karjalaan alueelle, joka jäi lopulta Venäjän haltuun. Nopeasti sodan jälkeen kelohonkainen maja rakennettiin uudelleen Hämeeseen Lopelle.

Mannerheim kävi majalta ainakin jänisjahdissa ja kalassa. Sinällään koruton maja oli ennen kaikkea rentoutumispaikka, johon iäkäs Mannerheim saattoi paeta pääkaupungin hulinaa.

Jo pitkään museo- ja ravintolakäytössä olleen kohteen 80-vuotisjuhlaan osallistui tänään muun muassa Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen.

Suomi pyrkii parhaillaan Naton jäseneksi. Kukaan ei toki voi väittää varmasti, että nyt eläessään marsalkka veisi Suomea Natoon, mutta Kivisen mukaan näin voisi olettaa.

– Hänkin lähti siitä, että oma kansallinen puolustus on kaiken perusta maanpuolustuksen kannalta, mutta haki myös erilaisia puolustusyhteistyöratkaisuja omassa ajassaan, Kivinen arvioi.

– Niissä ajassa ne ratkaisut olivat mitä olivat, me ne tiedämme. Varmaan tässä ajassa hän olisi hyvinkin päätynyt samanlaisiin ratkaisuihin kuin mitä Suomessa on nyt tehty.

Voivatko nykysotilaat oppia Mannerheimilta?

Marsalkka Mannerheim äänestettiin historian suurimmaksi suomalaiseksi vuonna 2004.

Sotapäällikön ratkaisuista vaikkapa toisessa maailmansodassa voi ja kannattaa kenraali Kivisen mukaan yhä ottaa opiksi.

Operaatioiden yksityiskohtaisen johtamisen Mannerheim piti vahvasti kenraaleilla. Ennemminkin nykysotilaat voivat oppia Mannerheimin strategisesta osaamisesta.

– Suomen tulevaisuutta kun ratkottiin, piti ymmärtää maailmanmenoa laajemminkin kuin pelkästään Suomesta sisältäpäin. Mannerheim ymmärsi sen asian laajasti, Kivinen kommentoi.

–  Kyllä me historiasta otamme aina sen opin, mitä sieltä on otettavissa. Mannerheimin aikaiset ratkaisut, niistä löytyy aika paljon kirjallisuutta, ja olen itse muuten ne kirjat kaikki lukenut.

Lue myös: Mannerheim ihastui metsästysmajaan – rakennukseen tiivistyvät Suomen historian kiihkeimmät vaiheet