Julkisen vanhustenhuollon hoitokriteereitä pitäisi määritellä selkeästi ensi vaalikaudella. Tällöin suomalaiset voisivat varautua käyttämään omia varoja vapaaehtoisesti lisäpalveluiden ostamiseksi, jos näin halutaan, sanoo Finanssiala ry.
Vanhustenhuollon laatu on puhuttanut vuosien varrella. Koska rahaa on yhä vähemmän julkisiin palveluihin, muun muassa finanssiala peräänkuuluttaa julkisen vanhustenhuollon kriteereiden tarkentamista.
Silloin suomalaiset tietäisivät, minkä tasoisen hoivan he saavat verojen vastineeksi tulevaisuudessa ja minkälaisesta lisähoidosta pitäisi maksaa itse.
– Kun tiedät hyvissä ajoin, mikä on eri palveluiden lupaus ja kriteerit, se mahdollistaisi helpommin, että ihmiset alkaisivat hyvissä ajoin valmistautumaan siihen, säästäisivät ja sijoittaisivat, sanoo Finanssiala ry.n johtaja Tuomo Yli-Huttula.
Kansanedustajan ja entisen perhe- ja peruspalveluministerin ja Krista Kiurun (sd.) mukaan on ensisijaisesti yhteiskunnan tehtävä taata hyviä hoivapalveluita kaikille.
– On lähdetty siitä, että vanhuspalvelussa tulee säälliset olosuhteet. Jos puhutaan koko sotesta, niin tietysti mekin haluamme tehdä asioita järkevästi. Kyllä soten sisällä on siirrettävä rahoitusta vanhuspalveluihin, toteaa Kiuru.
Kokoomuksen kansanedustajan Mia Laihon mukaan kotitalousvähennystä pitäisi kehittää ensi vaalikaudella.
– Tietty taso pitää verorahoin rahoittaa. Mutta tietenkin ihmisen on mahdollisuus hankkia lisäpalveluita yksityiseltä puolelta, jos hän näin kokee tarvitsevansa. Miellä on erittäin hyviä kokemuksia kotitalousvähennyksen käytöstä. Toivottavasti se ensi hallituskaudella se kasvatetaan entisestään.
Suomalaisten omien varojen käytössä finanssiala painottaa erityisesti vapaaehtoisuutta.
– Ei yhteiskunta silloin missään tapauksessa voisi lähteä tekemään sitä, että se omaisuus otettaisiin huomioon asiakaspalveluissa, joka voisi tarkoittaa kodin myymistä tai metsän myymistä pakolla, vaan kaikki pitäisi tapahtua vapaaehtoisesti, painottaa Yli-Huttula.
