Mitä ihmettä? Kevät alkoi paikoin jo tammikuussa – talvi voi jatkossa jäädä kokonaan väliin etelässä

Ilmatieteen laitoksen säätilastojen mukaan terminen kevät alkoi tänä vuonna paikoin etelärannikolla ja Ahvenanmaalla jo 26. tammikuuta. Terminen talvi puolestaan alkoi näillä alueilla vasta 27. joulukuuta, joten talvi oli noin kuukauden mittainen. Lounaassa terminen kevät on alkanut 5.-6. maaliskuuta.

Talvi oli jo kolmas perättäinen erittäin lyhyt talvi etelässä ja lounaassa. Kahtena edellisenä vuonna terminen kevät on alkanut etelässä, lounaassa ja paikoin lännessä jo helmikuussa.

Aiemmin Ilmatieteen laitoksen tilastointiperiaatteiden mukaan terminen kevät saattoi alkaa vasta maaliskuussa.

– Toissa vuonna jouduimme ensi kertaa poikkeamaan periaatteesta ja terminen kevät aloitettiin jo helmikuussa. Ilmastonmuutoksen takia voi olla jatkossa ongelmia termisen talven määrittelemisessä. Voi olla, että näillä kriteereillä termistä talvea ei aina ole jatkossa eteläisessä Suomessa ollenkaan, sanoo meteorologi Asko Hutila Ilmatieteen laitoksen ilmastopalvelusta.

Termisten vuodenaikojen tilastoinnin pohjana ovat laskentakaavat ja laskentatapa on muuttunut vuosien varrella. Yksinkertaistettuna termisen talven aikana vuorokauden keskilämpötila pysyttelee nollan alapuolella. Termisen kevään aikana vuorokauden keskilämpötila on puolestaan nollan ja kymmenen plusasteen välillä.

Tammikuu kylmä, helmikuu lämmin

Tänä vuonna tammikuu ja helmikuu olivat kuin kaksi ääripäätä talvisesta säästä: tammikuu oli kylmä, helmikuu lauha.

– Meidän leveysasteillamme talvisäähän vaikuttaa hyvinkin dramaattisesti se, mistä suunnasta tuulee. Tammikuussa kuuluimme pitkään polaarisen, jopa arktisen kylmän ilmamassan vaikutuspiiriin. Kylmää tuli aina Pohjois-Siperiasta asti. Helmikuussa puolestaan Atlantin matalapainetoiminta aktivoitui. Lännestä puski koko ajan lauhaa ilmaa, oli tavanomaista sateisempaa ja tuulista. Tällaisen lauhan talvisään on arveltu lisääntyvän, joten helmikuun tilanne oli lähempänä tulevaisuuden talvia kuin tammikuun tilanne, sanoo MTV Uutisten meteorologi Markus Mäntykannas.

Lauhat talvet ovat lisääntymässä

Tutkija Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitokselta sanoo, että lauhojen talvien todennäköisyys tulee lisääntymään hyvin vahvasti tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen takia.

– Talvilämpötilat ovat jo nousseet selvästi, ilmastonmuutoksen oireita on jo nähtävissä. Tällaisia talvia tulee yhä enemmän ja enemmän. Joinain talvina saattaa käydä niin, että lämpötilat pysyvät enimmäkseen plussan puolella etelässä ja lounaassa, etenkin rannikoilla. Tähän vaikuttaa muun muassa sula meri. Jatkossa törmätään varmasti sellaisiin vuosiin, että etenkin etelä- ja lounaisrannikolla ja saaristossa termistä talvea ei ole ollenkaan, toteaa Kimmo Ruosteenoja.

Yksittäisiä lauhoja talvia tai hyvin varhain päättyviä talvia on nähty ennenkin, kuten vuosina 1961, 198­9, 1990 ja 1995. Talvena 2007-2008 terminen talvi kesti vain kymmenisen päivää maaliskuun lopussa.

Yksittäisten vuosien välillä voikin olla suurta vaihtelua, vaikka pohjalla on pitempiaikainen maapallon lämpeneminen.

– Jos päästöjen vähentäminen ei onnistu, voi eteläisimmässä Suomessa olla vuosisadan loppuun mennessä samanlaisia talvia kuin Britanniassa. Jos päästöjen vähentäminen onnistuu paremmin, voisi ilmastomme muistuttaa vuosisadan lopussa Tanskan ja Etelä-Ruotsin ilmastoa.

Helmikuu maapallolla ennätyslämmin, pohjoisnavalla jäätä ennätysvähän

Tämän vuoden helmikuu oli maailmanlaajuisesti ennätyslämmin ja lämpenemisen vauhti yllätti myös tutkijat. Yhdysvaltalaisen tutkimuslaitoksen NSIDC:n (National Snow and Ice Data Center) ja Nasan mukaan pohjoisella napa-alueella merijäätä on ollut tänä talvena ennätysvähän, vielä vähemmän kuin viime vuonna, jolloin tehtiin edellinen ennätys jäiden vähyydessä.

Tänä vuonna maapalloa on lämmittänyt Tyynenmeren voimakas El Niño -ilmiö. 

– Taustalla on olemassa pitkän ajan lämpenevä trendi ja nyt päällä on voimakas El Niño, joka tekee lämpöpiikin. El Niñon ennustetaan olevan nyt vähitellen laantumassa loppuvuonna, joten loppuvuotta kohti ei näin jyrkkiä poikkeamia ehkä olisi. Todennäköisesti seuraavina vuosina ei saavuteta näin korkeita lämpötiloja ennen seuraavaa El Niñoa, sanoo Kimmo Ruosteenoja.

Paikkakuntakohtaiset sääennusteet ja sadetutka MTV:n sääsivustolla.