Vähälumisten ja vähäjäisten talvien on ennakoitu yleistyvän Suomessa ilmastonmuutoksen seurauksena. Tämän alkutalven tapaiset tilanteet voivatkin olla esimerkkejä tulevista talvista.
Alkutalvi on ollut etenkin maan etelä- ja keskiosassa lauha, pohjoisessa pakkanen on ollut jo ajoittain kireää. Kunnon lumipeite on ollut lähinnä pohjoisessa. Merellä jäätä on vain aivan Perämeren pohjukassa ja meri on selvästi keskimääräistä lämpimämpi.
MTV Uutisten meteorologi Markus Mäntykannas toteaakin, että tämä alkutalvi on hyvä esimerkki tulevaisuuden talvista, kun ilmastonmuutos lämmittää myös Suomen talvia.
– Lumi- ja jäätalven kestoissa on jo 2000-luvulla havaittu muutoksia. Jäätalvi 2013-2014 oli mittaushistoriamme leudoin. Pysyvän lumipeitteen saaminen on eteläisessä Suomessa puolestaan venynyt useana talvena tammi- tai helmikuun puolelle. Pohjoisempanakin talvissa on lämpenemisen merkkejä, mutta keskitalven lumipeitteen paksuudessa muutokset ovat olleet pienempiä, toteaa Markus Mäntykannas.
Talvisateet lisääntyvät
Lämpötilojen nousu Suomessa on voimakkaampaa talvi- kuin kesäkaudella.
– Lauhkeammat talvet johtanevat talvisateiden lisääntymiseen, jolloin erityisesti pohjoisessa lumipeitteen paksuus saattaa jopa kasvaa keskitalvella, mutta toisaalta lumikauden kesto lyhenee sekä syys- että kevätpuolella. Etelämpänä yhä suurempi osa sateista tulee talviaikana vetenä. Pohjois-Suomen talvisateiden olomuoto ei ole niin herkkä lämpenemiselle kuin etelämpänä, sillä lämpötila pysynee lämpenemisestä huolimatta siellä pääosin nollan alapuolella. Erityisesti syys- ja kevätpuolella lumisateiden määrän arvellaan kuitenkin vähenevän selvästi pohjoisessakin.
"Lämpenemisestä huolimatta edessä on vielä varmasti lukuisia kunnon "vanhan ajan lumitalvia" myös eteläisessä Suomessa. Vuosien välinen vaihtelu tulee edelleen olemaan suurta Suomen vaihtelevassa ilmastossa."
MTV Uutisten meteorologi Markus Mäntykannas
Etelästä ja lounaasta pysyvä lumipeite uhkaa hävitä kokonaan tämän vuosisadan viimeiseen kolmannekseen mennessä. Jyväskylän korkeudella lumitalven kesto lyhenee siihen, mitä se nykyilmastossa on Turussa ja Rovaniemellä kesto lyhenee Jyväskylän nykyiselle tasolle.
Jäätalven kesto lyhenee
Itämeren jääpeite on yleensä laajimmillaan maaliskuussa, jolloin jään laajuus on noin 200 000 neliökilometriä. Leudoimpina talvina jään kattavuus on jäänyt tästä vain neljännekseen.
– On arvioitu, että vuosisadan loppuun mennessä Suomen keskilämpötila nousee noin kolmella asteella, talvikautena tätäkin enemmän, mikä aiheuttaisi keskimääräisen jääpeitteen laajuuden puolittumisen. Voi olla, että edessä on useitakin sellaisia talvia, jolloin jäätä esiintyy ainoastaan Perämeren pohjukassa. Myös jääkauden kesto lyhenee: tällä hetkellä kesto esimerkiksi Suomenlahdella on tyypillisesti 80-100 vuorokautta. Kolmen asteen lämpötilan nousu lyhentäisi jäätalven kestoa 40-70 päivällä. Meren jäätyminen viivästyy erityisesti syyspuolella ja venyy yhä useammin tammi- tai helmikuun puolelle, sanoo Markus Mäntykannas.
Vaihtelu jatkossakin suurta
Jään ja lumen väheneminen ruokkii jo itsessään lämpenemistä, sillä se pienentää auringonsäteilyn takaisinheijastumista avaruuteen: sula maa heijastaa säteilystä huomattavasti pienemmän osan takaisin kuin luminen tai jäinen maa. Jäätalvien lyheneminen tehostaa puolestaan merien ja ilman lämmönvaihtoa, jolloin ilmakehä lämpenee vesistöjen yllä erityisesti syksyisin ja talvisin, jolloin vesi on ilmaa lämpimämpää.
– Lämpenemisestä huolimatta edessä on vielä varmasti lukuisia kunnon "vanhan ajan lumitalvia" myös eteläisessä Suomessa. Vuosien välinen vaihtelu tulee edelleen olemaan suurta Suomen vaihtelevassa ilmastossa, sanoo Markus Mäntykannas.
Paikkakuntakohtaiset ennusteet ja sadetutka MTV:n sääsivustolla.
Osalähde ja lisätietoja: Arvioita Suomen muuttuvasta ilmastosta sopeutumistutkimuksia varten, ACCLIM-hankkeen raportti 2009