Uutisaamussa vieraili Isä pullossa -kirjan kirjoittanut Johanna Pohjola.
Johanna Pohjola kertoo, että Isä Pullossa, matka alkoholistin mieleen ja maailmaan -kirja on ennen kaikkea tyttären tieto- ja tunnematka. Pohjolan isä oli vuosien ajan vuoroittain raitistunut ja vuoroittain retkahtanut juomiseen. Lopulta isä kuoli noin neljä kuukautta viimeisen retkahtamisen jälkeen.
– Mulle tuli syyllisyyttä siitä, että isäni retkahti, Pohjola kertoo.
Tällöin hän oli ensimmäistä kertaa tutkinut omia tunteitaan isänsä juomista kohtaan. Hän oli elänyt 40 vuotta alkoholistin tyttärenä.
– Tajusin, etten pääse eteenpäin elämässä, ennen kuin syvällisesti ymmärrän, että missä tässä on kyse, Pohjola toteaa.
Kirjaa varten Pohjola teki pohjatyötä. Hän tutustui AA-kerhon jäseniin, Alkon myyjiin ja lääkäreihin. Lisäksi hän asui kuukauden verran viidessä eri päihdehoitolaitoksessa ja eli toipuvien alkoholistien kanssa. Taustatyössä tärkeänä työkaluna oli lapsena ja nuorena kirjoitetut päiväkirjat, joita hän oli pitänyt jo lapsesta lähtien.
– Mä olin aika faktapohjaisesti raportoinut, että mitä tapahtuu. 11-vuotiaana kirjoitin ensimmäisen kerran päiväkirjaani, että isäni on suuri juoppo, hän kertoo.
Sen tunnustamiseen liittyi paljon häpeää ja pelkoa.
LUE MYÖS: Kimmo veti ensikännit 10-vuotiaana ja sitten viina veikin monta vuosikymmentä: "Olisi se varmasti vienyt henkenikin, jos olisin vielä jatkanut"
Stereotypia rapajuoposta ei päde läheskään kaikkiin
Terveyskirjaston mukaan alkoholismi on krooninen sairaus, jossa mieli ja elimistö tulee riippuvaiseksi alkoholin saamisesta. Alkoholiriippuvuudelle on ominaista alkoholin jatkuva, usein toistuva tai pakonomainen käyttö riippumatta käytön aiheuttamista sosiaalisista tai terveydellisistä haitoista.
Pohjolan mukaan alkoholistin perheessä ei paljoa anneta tilaa tunteille, eikä mietitä, miltä perheen tapahtumat tuntuvat. Tämä näkyi päiväkirjojen sivuilla, joissa tunteet loistavat poissaolollaan.
– Isäni oli työssäkäyvä lääkäri, joka viimeiseen elinpäiväänsä asti kävi töissä, Pohjola kertoo.
Tämä on tyypillistä, sillä hänen mukaansa 2/3 suomalaisista alkoholisteista on työssäkäyviä ja niin sanottuja kunnon kansalaisia.
– Harva on sellainen sillan alla asuva rapajuoppo, vaikka alkoholisti sanana saattaa sellaisen stereotyyppisen kuvan herättää, Pohjola sanoo.
"Ei kyse vapaasta tahdosta"
Kirjan tarkoitus on laajentaa käsitettä alkoholistista. Suuri osa alkoholisteista on perheellisiä ja työssä käyviä ihmisiä.
– Isä kävi töissä, mutta heti sen jälkeen avasi pullon.
Muille se voi olla vaikea ymmärtää, ettei juominen ole tahdonalainen asia, vaan Pohjolan mukaan kyse on inhimillisestä sairaudesta.
– Kun kyse on riippuvuudesta, ei kyse ole enää vapaasta tahdosta, hän muistuttaa.
Katso Johanna Pohjolan haastattelu kokonaisuudessaan yltä!
Lue myös: Ossi joutui katkaisemaan välit äitiinsä, kun tämä valitsi alkoholin hänen sijastaan – haluaa nyt oikoa harhakäsityksiä alkoholismista
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.
Lähde: Terveyskirjasto