Kansanedustaja Pinja Perholehto kertoo MTV Uutisille vaikeista vuosistaan.
Kansanedustaja Pinja Perholehto (sd.) kommentoi 17. marraskuuta viestipalvelu X:ssä kansanedustaja Teemu Keskisarjan (ps.) kommentteja Iltalehden artikkelissa siitä, miten tämä kertoi, että viinan juonti opiskeluaikana säästi hänet mielenterveysongelmista.
Tähän liittyen Perholehto twiittasi muun muassa:
Perholehto viestipalvelu X:ssä. Jos julkaisu ei näy, voit katsoa sen täältä.
”En varmaankaan olisi enää tässä, ellen olisi masentuneena tajunnut lopettaa tunteiden pakenemista alkoholilla. Kolmasosa itsemurhista tehdään alkoholin vaikutuksen alaisina. On tosi surullista ja vastuutonta, että kansanedustaja merkittävänä vallankäyttäjänä kommentoi muuta.”
SDP:n kansanedustaja Pinja Perholehto eduskunnassa Helsingissä 11. huhtikuuta 2023.Lehtikuva
26-vuotias Perholehto avaa kokemuksiaan tarkemmin MTV Uutisille. Hänellä on taustallaan vuosien kamppailua mielenterveysongelmien kanssa.
Perholehdon vanhemmat erosivat hänen ollessaan ala-asteella. Tätä hän pitää eräänlaisena laukaisevana tekijänä sille, että hän alkoi oireilla. Hän sairastui syömishäiriöön ja alkoi kontrolloida syömistä ja liikkumista.
– Siinä vaiheessa se oli ikään kuin pakokeino.
Osastojaksoja
Seuraavien vuosien aikana Perholehtoa hoidettiin useaan otteeseen osastolla syömishäiriön vuoksi.
– Yläasteelta olin 1,5-2 vuotta aika lailla pois. Kävin sairaalakoulua pitkään.
Perholehtoa hoidettiin useaan otteeseen osastoilla. Häntä hoidettiin nuorisopsykiatrin avohoidossa sekä myöhemmin osastoilla sekä lopuksi syömishäiriöklinikalla Helsingissä.
Nuo vuodet olivat vaikeaa aikaa. Perholehto kertoo, että kerran hän yritti itsemurhaa.
Lisäksi keskivaikea masennus
Samaan aikaan Perholehdolla diagnosoitiin keskivaikea masennus.
– Olen ollut hyvin itsetuhoinen, mutta silloin olin vielä alaikäinen eikä alkoholi ollut sen takia tapa turruttaa mitään. Kontrolloin niin paljon syömistä. Sen vuoksi alkoholi ei kuulunut kuvioon.
Kotiuduttuaan syömishäiriöklinikalta Perholehto oli myös intervallijaksoilla hoidossa. Käytännössä hän oli osastolla päivän ja tuli yöksi kotiin. Aiemmat hoidon tueksi tarkoitetut masennus- ja ahdistuslääkkeet ajettiin intervallijaksojen aikana alas.
Perholehto miettii, että monesti tarvitaan oma kipinä parantumiseen. Yläasteen loppupuolella hän toipui niin paljon, että pääsi kotiin.
Syksyllä hän aloitti ammattikoulussa ravintola-alalla. Sieltä hän pääsi nopeasti töihin.
Isän kuolema
Seuraavat vuodet menivät vaihdellen. Kun Perholehdon isä vuonna 2017 pitkän sairastamisen jälkeen menehtyi, kääntyivät Perholehdon ajatukset jälleen syviin vesiin.
– Ja kun olen tuossa vaiheessa ollut jo täysi-ikäinen, lääkitsin itseäni aika paljon sillä, että kävin juhlimassa. Join ja käytin varmasti liikaa alkoholia, hän sanoo.
– Se oli ehkä tapa olla ajattelemassa kaikkea muuta.
Perholehto kertoo, että baaritöitä tehdessä juhlimaan tuli lähdettyä aika herkästi töiden jälkeen. Lopulta hän tuli siihen tulokseen, että alkoholi ei soveltunut kuvioon mitenkään.
– Ehkä konkreettisena esimerkkinä se, että olen lähtenyt baarista ja muut ovat lähteneet omille teilleen ja olen jutellut portsarin kanssa siinä pidempään ja suunnannut kohti juna-asemaa ja portsari on tullut perässä.
Perholehdolle tämä oli herätys. Hän tajusi, että aina ei ole jotakuta ulkopuolista siinä vieressä katsomassa perään. Hän tuli siihen tulokseen, että on parempi jättää alkoholi pois.
Ystävien tuki auttoi suuresti
Isän kuoleman jälkeinen aika oli luonnollisesti vaikeaa. Perholehto turvautui silloin suuresti ystäviinsä.
– Isoin apu on ehkä ollut se, että puhun paljon kaverien kanssa, hän kertoo.
– Ystäviä on aina ollut paljon.
Varsinkin isän kuoleman jälkeen hän on käyttänyt opiskelijaterveydenhuoltoa. Monenlaisia palveluita on tullut käytettyä, mutta terapiassa hän ei ole käynyt.
– Siinä Keskisarja on oikeassa, että kaikille se ei ole se apu.
Nyt menee hyvin
Nyt Perholehto voi hyvin. Viimeisimmästä intervallijaksosta on kahdeksan vuotta ja elämä pääasiassa hymyilee, ajoittaisia heikompia hetkiä lukuun ottamatta. Hänen päivänsä ovat täyttäneet työ politiikassa ja järjestömaailmassa.
– Tietenkin monet mielenterveyden ongelmat ovat sellaisia, että ne menevät sykleissä ja jos elämässä tapahtuu isompia muutoksia, ne sieltä voivat uudelleen nostaa päätään.
Kun tällaisia vaiheita tulee, on Perholehto vuosien varrella löytänyt niihin toimivat keinot. Hän osaa puhua läheisilleen tunteistaan, ja se auttaa.
Aiempien vuosien kokemukset ja myöhemmät vuodet ovat saaneet Perholehdon toteamaan, että hänen kohdallaan alkoholi lisää impulsiivisuutta, mikä voi vaikuttaa siihen, että itsetuhoisia ajatuksia voi tulla enemmän. Hän on todennut, että huonojen fiilisten aikaan alkoholia ei kannata nauttia.
– Tietenkin meillä kaikilla on omat kokemuksemme, sanoo Perholehto viitaten Keskisarjan kommentteihin.
– Totta kai hän voi kertoa, miten hän itse on toiminut eri tilanteissa, mutta mielestäni iso ongelma siinä on se, että etenkin kun kaikki asiantuntijat ja tilastot näyttävät, että alkoholi linkittyy tosi vahvasti itsemurhiin ja itsetuhoisuuteen ja mielenterveyden haasteisiin, sellaisen yleispätevän ohjeen antaminen ikään kuin siitä, että alkoholia kannattaisi käyttää lääkkeenä, tuntuu minusta aika vastuuttomalta.
Perholehto miettii, että kenties Keskisarjan tarkoitus oli provosoida. Hän on sitä mieltä, että alkoholi on monille tosi herkkä asia.
– Vaikka isossa kuvassa nuoret eivät käytä alkoholia niin paljon kuin aiemmin on Suomessa käytetty, kyllähän täällä on jokainen vähintään kuullut, ellei tiedäkin jonkun, jolla on alkoholista tosi surullisiakin kokemuksia.
– Yleisesti en vain niin kovasti sitä arvosta varsinkaan, että kansanedustaja antaa sen tyyppisiä ohjeita, että alkoholilla kannattaisi lääkitä yhtään mitään.
Katso myös video: Onko mielenterveysongelmiin ratkaisua?
15:46Masennusmyyttien ensimmäinen jakso: Onko mielenterveysongelmiin ratkaisua?
Outi Jaatinen työskentelee toimittajana niin lifestyle-aiheiden kuin ajankohtaisuutisten parissa. Juttuvinkkejä voi laittaa sähköpostiin outi.jaatinen@mtv.fi.
