Ministeriössä ihmetellään Kuntaliiton toiveita siitä, että tulevat maakunnat voisivat halutessaan siirtää järjestämisvastuun joistakin sote-tehtävistä kunnille. Kansliapäällikkö kysyy, että miksi meidän perustason palvelut ovat siinä tilanteessa kuin ne tänä päivänä ovat.
– Kuntaliiton esitys kuulostaa sote-valmistelun ja hallitusohjelman näkökulmasta pikkuisen oudolta. Hallitusohjelmaan kirjattu sote-uudistusmalli ei tätä tunnista, toteaa kansliapäällikkö Kirsi Varhila.
– Meillä on päädytty siihen, että maakunta on jatkossa se järjestäjätaho ja järjestäjämäärä selkeästi vähenee ja siellä on huomattavasti enemmän osaamista.
Varhila muistuttaa, että palveluita järjestäessään maakunnan pitää joka tapauksessa ottaa huomioon maakuntien erilaiset elinolosuhteet alueellaan.
– Se on otettu lähtökohdaksi myös siihen maakuntien järjestämisvastuuseen.
Lue myös: Kuntaliitto toivoo sote-uudistukseen alueellista harkintaa: Maakunnat voisivat halutessaan siirtää palveluita kuntien järjestettäväksi
"Miksi meidän perustason palvelut ovat siinä tilanteessa, kuin ne tänä päivänä ovat?"
Virkavalmistelussa ei siis innostuta niin sanotusta jaetusta järjestämisvastuusta.
– Sehän on tässä ollut koko ajan se, mistä on haluttu eroon! Varhila kuittaa.
– Jos nyt perustellaan sillä, että kunnat pystyvät erinomaisesti palveluita järjestämään, niin miksi sitten meidän perustason palvelut ovat siinä tilanteessa, kuin ne tänä päivänä ovat? Kunnilla olisi jo pitkään ollut mahdollisuus tehdä niitä yhteensovitettuja palveluita ja palveluketjuja, mutta näin ei ole kuitenkaan tapahtunut.
Varhila: Eniten leikattu ennaltaehkäisevistä palveluista
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhusen mukaan kunnissa on toimivia monialaisia rakenteita, jotka rikkoontuvat maakuntien ottaessa järjestämisvastuun.
– Se heikentää ennaltaehkäisevää työtä ja voi pahimmillaan lisätä kustannuksia, Karhunen kommentoi MTV Uutisille aiemmin lauantaina. Ministeriössä ajatusta ei sulateta.
– Ennaltaehkäisevät palvelut ovat nimen omaan niitä palveluita, joista kunnat ovat eniten purkaneet resursseja pois. Tuntuu pikkuisen myöhäsyntyiseltä alkaa kyselemään niiden perään, kun kunnilla olisi ollut monta vuotta aikaa laittaa ne ennaltaehkäisevät palvelut kuntoon, sanoo Varhila.
Kun järjestäjiä on selkeästi vähemmän, parisenkymmentä, käytännön valtionohjaus onnistuu kansliapäällikön mukaan paremmin "kuin se, että resursseja jaetaan kolmelle sadalle kunnalle".
– Heidät saa kaikki yhteen kokoussaliin ja käytyä yhtenäistä keskustelua siitä, että mitkä ovat kansalliset tavoitteet ja tahtotilat ja mitä niillä resursseilla pitäisi saada aikaiseksi.