Vihapuhe on yleistynyt julkisilla paikoilla ja netissä, erityisesti keskustelupalstoilla ja somessa. Vihapuheet myös lietsovat pelkoa: yli puolet niiden kohteeksi joutuneista kertoo rajoittaneensa liikkumistaan pelon takia.
Oikeusministeriön teettämän selvityksen mukaan vihapuhe ja häirintä vaikuttavat sen kohteeksi joutuneiden henkilöiden turvallisuuden tunteeseen, psyykkiseen terveyteen ja jopa viranomaisluottamukseen.
Peräti 61 prosenttia kyselyyn vastaajista koki vihapuheen vaikuttaneen yleiseen turvallisuuden tunteeseen ja 50 prosenttia kertoi sen vaikuttaneen psyykkiseen terveyteen ja 30 prosenttia viranomaisluottamukseen.
Näin selvitys tehtiin
Tiedonkeruu tehtiin syksyllä 2015. Selvityksen toteutti oikeusministeriölle Owal Group.
Selvityksen kohderyhmänä olivat vähemmistöryhmiin kuuluvat henkilöt: maahanmuuttajat, romanit, saamelaiset, vammaiset henkilöt, uskonnollisiin vähemmistöihin ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat.
Selvityksen tiedonkeruu perustui avoimeen kyselyyn (vastaajia 1 475) sekä kohderyhmä- ja asiantuntijahaastatteluihin. Vastaajissa painottuvat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat henkilöt. Vastaajista 59 prosenttia oli naisia.
Vihapuheella tarkoitettiin selvityksessä julkisuudessa esitettyä ilmaisua tai puhetta, jolla levitetään, yllytetään, ylläpidetään tai oikeutetaan vihaa ja jonka vähemmistöryhmiin kokevat uhkaavana tai loukkaavana.
Häirintä pitää sisällään loukkaavat puheet ja myös loukkaavat viestit ja eleet.
Selvityksessä ei oteta kantaa siihen, ovatko vastanneiden kokemukset rangaistavaa vihapuhetta. Aineiston perusteella voidaan kuvata ilmiöitä, mutta ei tehdä yleistyksiä vihapuheen tai häirinnän yleisyydestä.
