Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi eilen loput jaksot kohutusta Rakkaudesta infraan -Youtube-videosarjastaan. Kotikutoiset kännykkävideot, joissa Kaarina Hazard ja Mikko Roiha käyskentelevät milloin missäkin päin Suomea juttelemassa mukavia infrastuktuurin ihmeistä, otettiin vastaan ihmetyksellä.
Rakkaudesta infraan ei ole ainut esimerkki valtion puljun eriskummallisesta someläsnäolosta: Alkon talousjohtaja Anton Westermarck on ilahduttanut maailmaa jo kahdesti räppäämällä firman tulosraporttia kameralle kuin sukujuhlissa riehaantunut appiukko.
Perinteisemmän yritysviestinnän puolelta muistuu mieleen mm. potilastietojärjestelmiäkin uudistaneen ohjelmisto- ja palveluyhtiö Tiedon surullisenkuuluisa Value for Life -jollotus.
Tempaukset on otettu julkisuudessa vastaan lähinnä hämmentyneellä naureskelulla. Julkisuutta niillä on toki saatu, mutta ei välttämättä sellaista, mitä organisaatiot ovat lähtökohtaisesti toivoneet.
Miksi suomalaiset julkishallinnon toimijat ja yritykset sähläävät someviestinnässään näin usein?
Viranomaisviestinnässä harvoin huumoria
Ehkä kriisiviestintäyhtiö Tekirissä osataan vastata.
