Koronatoimista johtuvan lomautustahdin arvioidaan olleen kiivaimmillaan maaliskuun lopulla ja huhtikuun alussa.
Maanantaina julkistettu Hetemäen työryhmän raportti toteaa lomautustahdin nyt hiipuneen, ja kokopäiväisesti lomautettujen määrän arvioidaan saavuttavan huippunsa tässä kuussa.
16.3.–20.4. välisenä aikana alkoi koronatilanteen takia arviolta noin 155 000 lomautusta.
– Näistä pieni osa on jo loppunut, joten lomautettujen kokonaismäärä työttöminä työnhakijoina on työ- ja elinkeinoministeriön alustavan arvion perusteella kasvanut koronan takia vastaavana aikavälinä noin 149 000 hengellä.
Koronalomautukset ovat olleet vain harvoin hyvin lyhyitä, toisin kuin esimerkiksi vuoden 2008 finanssikriisissä, raportissa mainitaan.
Raportissa arvioidaan samanaikaisesti lomautettujen määrän nousevan toukokuun aikana jopa 170 000:een, joista koronalomautettuja on 160 000. Luku sisältää vain kokoaikaisesti lomautetut.
Heinäkuussa enää 100 000
Toukokuun jälkeen lomautettujen määrän arvioidaan hiljalleen laskevan Suomessa. Heinäkuussa lomautettuja olisi arvion mukaan jo alle 100 000.
– Arvion oletuksena on tämänhetkinen kehityskulku, eli mahdollisen uuden lomautusaallon mahdollisuutta ei ole siinä huomioitu.
Kansliapäällikkö Martti Hetemäen johtaman työryhmän 80-sivuinen raportti julkistettiin eilisiltana. Lomautuksia koskevat luvut ovat alustavia, ja arvion huomautetaan olevan karkea.
Lue myös: Kunnissa ja ravintola-alalla aprikoidaan, mitä hallituksen linjaama ravintoloiden, museoiden ja uimahallien avaaminen "asteittain ja hallitusti" itse asiassa tarkoittaa
Naiset kärsineet eniten
Kuten aiemminkin on julkisuuteen kerrottu, lomautuksista ovat kärsineet erityisesti naisvaltaiset toimialat.
– Lomautettuja ja työttömiä on poikkeuksellisen paljon kaikilla toimialoilla, mutta kaikkein eniten majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, kaupan alalla, sekä hallinto- ja tukipalveluissa. Suhteellisen vähän kärsineitä aloja ovat julkinen hallinto ja rakentaminen, raportissa mainitaan.
Ennen koronakriisiä lomautettuja oli Suomessa 19 000.