Akava ennakoi Suomen taloudelle 6,5 prosentin alamäkeä – Osa koronakriisin vaurioista jää pysyviksi

Koronan synkät seuraukset: Työttömyysturvahakemukset kolminkertaistuivat maaliskuun jälkeen, kertoo Kelan pääjohtaja Outi Antila Uutisextrassa 9:51
Katso myös video: Koronan synkät seuraukset, työttömyysturvahakemukset kolminkertaistuivat maaliskuun jälkeen, kertoo Kelan pääjohtaja Outi Antila Uutisextrassa

Akavan ajatus- ja tutkimuspaja Akava Works ennakoi, että Suomen bkt supistuu tänä vuonna 6,5 prosenttia, mutta kääntyy 3,5 prosentin kasvu-uralle ensi vuonna.

Kriisistä toivutaan hitaasti, eikä kokonaistuotanto palaudu entiselle tasolleen vielä vuoden 2021 aikana.

Työttömien määrä kasvaa, mutta lomautusten huippu on ohi. Huhtikuun lopussa kokoaikaisesti lomautettuja oli 164 000.

Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen ennakoi, että osa tuotannon menetyksistä jää väistämättä pysyviksi, kun yrityksiä menee konkurssiin ja työpaikkoja katoaa.

Talouden toipuminen riippuu kotitalouksien ja yrityksien kysynnästä. Kehitys voi olla hidasta vaikka epidemia selätettäisiin ja rajoitukset voitaisiin poistaa.

– Olennaista elpymisen alkamisessa on, kuinka nopeasti kotitaloudet ja yritykset palaavat normaaliin, Sorjonen sanoo tiedotteessa.

Pelkkä kotimainen kysyntä ei kuitenkaan riitä, sillä Suomen teollisuus tarvitsee kysynnän piristymistä vientimarkkinoilla. Sorjosen mukaan Suomen teollisuuden kehitys poikkeaa merkittävästi edukseen EU-maiden joukossa, sillä meillä teollisuustuotanto on yhä kasvanut hieman. Käänne alaspäin on voinut tapahtua jo huhtikuussa.

– Suuri osa tavaraviennistämme on raaka-aineita, tuotantotarvikkeita ja välituotteita, joiden kysyntänäkymät ovat meille tärkeillä euroalueen vientimarkkinoilla heikot ja epävarmat.

Sorjonen ennakoi viennin alamäen jatkuvan koko kuluvan vuoden ajan ja elpyvän hitaasti vasta ensi vuoden aikana.

Akateemisten työttömien ja lomautettujen määrä tuplaantui

Työllisyystilanne kohenee Akava Worksin ennusteen mukaan kesäkuussa, kun lomautusten määrä laskee talouden avautumisen myötä. Kaikki lomautetut eivät kuitenkaan pääse takaisin työpaikoilleen.

– Osa lomautuksista johtaa väistämättä irtisanomisiin. Arvioimme työttömyysasteen kohoavan kuluvana vuonna keskimäärin 8 prosenttiin ja pysyvän sillä tasolla myös vuonna 2021, Sorjonen toteaa.

Työttömien ja lomautettujen joukossa on paljon korkeakoulutettuja. Työttömien korkeakoulutettujen määrä on melkein 30 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Kun lomautetut lasketaan mukaan, on määrä yli kaksinkertaistunut.

– Korkeakoulutettujen työttömyys oli noususuunnassa jo ennen koronapandemian alkua. Pandemia ja siihen liittyvät rajoitukset ja säädösmuutokset kiihdyttivät lomautukset hämmästyttävän nopeaan kasvuun kaikilla korkeakoulutettujen aloilla, sanoo ekonomisti Heikki Taulu tiedotteessa.

Lue myös:

    Uusimmat