Ministeriö: Puoliväliriihessä ei tarvita lisäsopeutuksia – tämän takia säästöjä tulossa silti lisää
Valtiovarainministeriö on laatinut hallituksen puoliväliriiheen ennusteen, jonka mukaan tullit ja niiden vaikutukset hidastavat talouskasvua hyvin vähän.
Julkaistu 21.04.2025 05:58
Maria Nykänen
maria.nykanen@mtv.fi
Valtiovarainministeriön ennuste ei ole vielä julkinen.
Hallituksen ei tarvitse tehdä huomenna alkavassa puoliväliriihessään lisäsopeutuksia Yhdysvaltain tullien aiheuttaman heikentyvän talouskasvun vuoksi.
– Tällä hetkellä näyttää siltä, että merkittäviin uusiin lisäsopeutuksiin ei ole tarvetta, jotta pysyttäisiin kehyksissä, ja jotta velkasuhde taittuisi vaalikauden loppuun mennessä, sanoo valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä.
Valtiovarainministeriö on laatinut hallituksen puoliväliriiheen ennusteen, jonka mukaan tullit ja niiden vaikutukset hidastavat talouskasvua hyvin vähän, tänä vuonna vain "muutamilla prosenttiyksikön kymmenyksillä", eli käytännössä esimerkiksi noin 0,2-0,4 prosenttiyksiköllä.
Se on vähemmän kuin esimerkiksi Suomen Pankin tai OP:n ennuste, jonka mukaan kasvu hiipuu tänä vuonna 0,7 prosenttiyksiköllä.
– Perusskenaariossa olemme lähteneet siitä, että laajamittaista kauppasotaa ei synny, mutta jo toteutuneiden toimien vaikutus on joitakin prosenttiyksikön kymmenyksiä, perustelee valtiovarainministeriön kansliapäällikkö .
Juha Majanen
Ennusteeseen liittyy kuitenkin epävarmuutta maailmantalouden "myllerrysten" vuoksi. Perusskenaarion lisäksi ministeriö on laskenut myös pessimistisempiä skenaarioita, joissa tullit, vastatullit ja niiden aiheuttama epävarmuus söisivät lähes kokonaan lähivuosille ennustetun noin 1,5 prosentin vuotuisen talouskasvun.
Valtiovarainministeriön ennuste ei ole vielä julkinen. Ennusteen painoarvo on suuri, koska hallitus pohjaa talouspoliittiset päätöksensä osin ministeriön ennusteisiin ja ennakoituun talouskasvuun.
Kasvutoimet rahoitetaan säästämällä muualta
Vaikka Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tullit eivät suoraan aiheuta hallitukselle lisäpaineita puoliväliriiheen, hallitus päättänee luultavasti myös uusista säästöistä.
Syynä on se, että kasvutoimena tehtävät veronkevennykset, kuten palkkaveron kevennys, on rahoitettava säästöinä jostain muualta. Hallitus aikoo pitää kiinni tavoitteestaan pysäyttää velkasuhteen kasvu vuoteen 2027 mennessä, eli veronkevennyksiä ei aiota tehdä ottamalla lisää velkaa.
Hallitus pohtii puoliväliriihessä ainakin ylimpien marginaaliveroasteiden, eli käytännössä keski- ja suurituloisten palkkaverotuksen keventämisestä useilla prosenttiyksiköillä.
Ylimpien marginaaliveroasteiden laskeminen enintään 50 prosenttiin maksaisi valtiovarainministeriön mukaan noin 800-900 miljoonaa euroa vuodessa verotulojen vähentyessä.
Vuosien kuluessa veronkevennys kuitenkin rahoittaisi itse itsensä, koska matalampi verotus lisää kannusteita tehdä työtä.
Majasen mukaan hallituksen kannattaisi keventää ylimpiä marginaaliveroasteita kasvutoimena, koska nykyisellään verotus on liian kireää esimerkiksi Ruotsiin verrattuna.
Marginaaliveroaste tarkoittaa, kuinka paljon tienatusta lisäansiosta menee veroihin. Suomessa marginaaliveroaste on enimmillään noin 60 prosenttia, ja se nousee yli 50 prosenttiin jo keskituloisilla.
Yhteisövero pohdinnassa
Palkkaverotuksen keventämisen lisäksi hallitus pohtii puoliväliriihessään myös yhteisöveron keventämistä. MTV Uutisten tietojen mukaan pohdinnassa on veron keventäminen maltillisesti, enintään muutamilla prosenttiyksiköillä nykyisestä 20 prosentista.
Yhteisöveron keventäminen maksaisi ministeriön mukaan noin 400 miljoonaa euroa vuosittain yhtä prosenttiyksikköä kohden. Veronkevennys kuitenkin rahoittaisi joidenkin tutkimusten mukaan itse itsensä ainakin osittain talouskasvun vauhdittuessa, mutta vasta pitkällä aikavälillä.
Valtiovarainministeriö kannattaa myös yhteisöveron keventämistä, ja myös valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on pitänyt keinoa esillä.
– Yhteisövero on Suomessa varsin kilpailukykyinen jo nyt, mutta sen alentaminen olisi merkittävä signaali siitä, että Suomeen kannattaa investoida, ja sijoittua myös ulkomailta, Majanen sanoo.
Sen sijaan Risto Murron työryhmän, ja myös elinkeinoelämän ehdottamaa perintöveron poistamista ministeriössä ei kannateta, eikä se ole myöskään hallituksen neuvotteluissa pöydällä todennäköisimpänä vaihtoehtona.
"Liikkumatila on ahdas"
Vaikka Trumpin tullit eivät lisää paineita hallituksen puoliväliriiheen, hallituksella on silti edessään vaikeita päätöksiä heikon talouskasvun ja julkisen talouden alijäämän eli valtion velkaantumisen vuoksi, Niemelä sanoo.
– Julkisen talouden liikkumatila on hyvin ahdas. Mitä tahansa hallitus tekeekin puoliväliriihessä, niin esimerkiksi veronkevennysten rinnalle on etsittävä myös toimia, jotka vahvistavat julkista taloutta.
MTV Uutisten tietojen mukaan kasvutoimia ei aiota rahoittaa ainakaan lisäleikkauksilla sotesta, joka on lähes kolmannes valtion budjetista. Sen sijaan pohdinnassa on muun muassa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen.
Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla, että hallitus pohtii jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamista, joka toisi arviolta 190 miljoonan euron lisätulot vuosittain.
Kasvutoimien lisäksi hallitus päättää puoliväliriihessä myös muista loppuvaalikauden linjauksista. Pöydällä on muun muassa ilmastolaki ja se, saavuttaako Suomi hiilineutraalisuustavoitteen vuonna 2035.
Näillä näkymin tavoitetta ei olla saavuttamassa ilman lisätoimia, minkä vuoksi hallituspuolueista perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat vaatineet ilmastolain avaamista.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) kertoi viime viikolla, että puoliväliriihessä päätetään metsien kasvua lisäävästä "paketista".
Niemelä pitää hallituksen puoliväliriihen tärkeimpinä päätöksinä juuri talouden kasvutoimista päättämistä. Suomen talous on viime vuodet ollut taantumassa, ja lähivuosillekin ennustetaan vain hidasta talouskasvua.
– Puoliväliriihi on ristitty kasvuriiheksi, ja se on ehdottomasti se keskeisin kokonaisuus.
