Ministeri Vehviläinen linjasi termin: Se on nyt maakuntauudistus

- Viime yönä esityskalvoja tehdessäni vielä korjasin nimeksi maakuntauudistus. Sitä on syytä nyt käyttää johdonmukaisuuden vuoksi, Vehviläinen sanoi MTV Uutisille.

Tee se itse -maakunta

Mieluisin viesti uudistusta valmisteleville on se, että persoonallinen saa olla. Maakunnista ei ole tulossa samanlaisia klooneja, jos ideoita riittää. Nopeimmin liikkeellä olevat ehtivät vaikuttaa eniten lopputulokseen.

-  Pitää jättää happea maakuntiin. Siihen, että maakunnat voivat omista lähtökohdistaan myös kehittää omaa maakuntaansa omansa näköiseksi, se on oikein hyvä juttu, Vehviläinen lupasi.

Maakunnilla voi olla tulevaisuudessa erilaisia tehtäviä ja niitä voidaan jakaa esimerkiksi kuntien kanssa eri tavalla eri maakunnissa.

- Maakuntia ei ajeta samaan muottiin, lupaa Vehviläinen.

Pohjois-Karjala etukenossa

Maakuntauudistuksen valmistelu on jo käynnistynyt ripeimmillä alueilla.

Noin 150 kuntapäättäjää ja eri hallintotasojen virkamiestä sysäsi maanantaina Joensuussa liikkeelle Pohjois-Karjalan maakuntauudistuksen.

Valmistelu käynnistyy heti laajalla rintamalla.

Pohjois-Karjalassa syntyi maan ensimmäinen sote-alue ja nyt halutaan olla etukenossa myös maakuntauudistuksessa. Aloituskokouksessa oli laaja yksituumaisuus maakuntapohjaisen mallin erinomaisuudesta, mutta kuntien tulevaisuudesta esitettiin muutamia huolestuneita kommentteja.

- Minä vähän pelkään, että kun kaikki yritetään siirtää maakuntaan niin kunnat heikkenee semmosiksi, että sinne ei jää riittävästi tehtäviä.

Kunta on kuitenkin asukkaalle se lähin yksikkö, pohti Joensuun kaupunginhallituksen jäsen Anssi Törmälä.

Vehviläinen korosti, että uudistuksessa on tarkoitus luoda selkeä kolmiportainen hallintomalli kunta-maakunta-eduskunta, joiden suhteet on nyt määriteltävä.

Monet kuntapäättäjät olivat huolissaan myös kuntien elinvoimaisuuden säilyttämisestä, jos keskeiset tehtävät siirtyvät maakuntiin.

Maakuntavero enintään kolmannes

Ministeri alleviivasi, että maakunnilla pitää olla tulevaisuudessa omaa itsehallintovaltaa.

- Maakunta ei voi olla vain valtionhallinnon jatke.

Verotusoikeudesta ei ole olemassa hallituksen linjausta, mutta maksimissaan se olisi kolmannes.

- Pääosa rahoituksesta tulee valtiolta, mutta valmistelupapereissa on ollut esillä 10-30 prosenttia ja siksi se sanoin, Vehviläinen selitti.

Verotusoikeus jakaa myös maakunnallisten toimijoiden mielipiteitä.

- Näkisin, että tämä tulisi rahoittaa kokonaan valtionosuuksilla jotta verotuksen kokonaisaste ei nousisi, muistutti Lieksan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Marjeta.

Vehviläinen ei jakaisi Uuttamaata

Uudistusta valmistellaan nykyisen 18 maakunnan pohjalta. Uusimaan jako kahteen osaan pääkaupunkiseudun toiveiden mukaan näyttää vaikealta.

- Ei ole hallituksessa ollut minkäänlaista puhetta Uudenmaan jakamisesta. En tiedä miten vakavasti sellainen keskustelu edes siellä Uudellamaallakaan on käynnissä.