Koronakriisi pakottanee hallitusta rukkaamaan ohjelmaansa. Sen keskeinen osa –sote-uudistus – etenee, koronasta huolimatta. Sote-maakuntia on suunnitteilla 18, jonka päälle on tulossa vielä Uudenmaan erillisratkaisu. Vähempikin riittäisi, sanoo HUS:n Markku Mäkijärvi.
– Tämä korona-kriisi on osoittanut sen, että silloin, kun on iso kriisi ja isot toiminnan muutokset käsillä, pitää tehdä isoja päätöksiä nopeasti ja ehkä vähän vaillinaisellakin tiedolla, niin silloin pienempi alueiden määrä on toimivampi ratkaisu, toteaa HUS:n johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.
"Viisi miljoonapiiriä"
Viisi vuotta sitten tehdyn virkamiesarvion mukaan sote-alueiden sopiva määrä olisi 5-12. Syinä tähän olivat muun muassa riittävä väestöpohja ja taloudellinen kantokyky. Syyt eivät ole HUS-johtajan mielestä ajan myötä vanhentuneet.
– Viisi terveydenhuollon miljoonapiiriä ovat riittävän isoja ja kyvykkäitä resursseiltaan järjestämään asioita ja palveluita yhdenvertaisesti alueillaan. Uskon, että se myös on kokonaistaloudellisesti edullisinta, arvioi Mäkijärvi.
Nyt korona-kriisi puoltaa viittä aluetta, pohtii Mäkijärvi.
– Mielestäni koronapandemiaan varautuminen ja hoito tänä keväänä Suomessa antavat runsaasti käytännön esimerkkejä siitä, miten sote-tilannekuvan muodostaminen, tilanteen päivittäminen, toiminnan ohjeistaminen ja johtaminen onnistuvat paremmin silloin, kun koordinoitavat yksiköt ovat isoja eli riittävän kokoisia.
Hallitus pitää sovitusta sotesta kiinni
MTV Uutiset kysyi puoluejohtajilta sote-alueiden määrästä. Hallitus on vastauksissaan yhteneväinen. SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP ovat kaikki nykyisen sovitun aluejaon kannalla.
– Hallitusohjelmassa on sovittu sote-uudistuksen valmistelun periaatteista ja sen mukaisesti valmistelu on myös edennyt jo pitkälle. Alueiden määrää ei ole tässä kohtaa tarpeen eikä järkevää muuttaa, mutta pidemmällä aikavälillä täytyy tietysti katsoa järjestelmän toimivuutta, kommentoi Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo.
– Edellisellä hallituskaudella linjattu aluejako on toimiva lisättynä Uudenmaan erillisratkaisulla. Sote-rahoituksen maakunnille tulee perustua THL:n selvityksen osoittamaan palveluiden tarpeeseen. Alueet, joilla on korkea sairastavuus tulee saada suhteessa enemmän rahoitusta kuin terveempien alueiden, toteaa Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni.
– Alueelliset erot sairastavuudessa ja sosioekonomisissa tekijöissä kertovat vahvasti siitä, että oikeudenmukaisemmalle rahoitusmallille on tarvetta. Lähtökohtana tulee kuitenkin olla maakuntien verotusoikeuden toteutuminen mahdollisimman nopeassa aikataulussa, jotta maakunnille syntyy parempia kannusteita vaikuttaa sote –palveluiden järjestämisen tapoihin ja sitä kautta myös kustannuksiin, arvioi Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson.
Oppositiossa kannatusta
Sen sijaan oppositiossa Mäkijärven näkemys saa kannatusta.
– Kyllä minä tuen tätä ajatusta. Tämä korona-kriisi on sen näyttänyt, että nämä viisi yliopistollista keskussairaalaa on kuitenkin tämän suomalaisen erikoissairaanhoidon ja koordinaation keskeiset toimijat eli kyllä minä olisin nyt valmis antamaan jatkossa, kun sote-uudistusta mietitään, paljon enemmän valtaa ja tehtäviä erva-alueille, toteaa Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.
– Viime keväänä ennen vaaleja KD esitteli oman sote-mallinsa ja toimme jo silloin esille, että ns. viiden sote-alueen malli on yksi mahdollisuus. Sitä edellisellä kaudella nousseet perustuslailliset ongelmat olisivat olleet ratkaistavissa esimerkiksi toteuttamalla sote-vaalit ja ohjaamalla rahoitus suoraan viidelle alueelle. Sama malli on mahdollista rakentaa myös 12 alueen varaan. Keskeistähän on ratkaista, onko myös kunnilla mahdollisuus olla mukana esimerkiksi sosiaalipalveluiden tuottajina, pohtii KD:n puheenjohtaja Sari Essayah.
Perussuomalaisille määrä ei ole olennaisin kriteeri.
– Sote-alueiden määrä ei ole perussuomalaisille ideologinen tai aluepoliittinen kysymys, emmekä näe sitä kaikkein oleellisimpana kysymyksenä sotepalvelujen rahoituksen ja saatavuuden kannalta. Käytettävissä oleva raha ei lisäänny sillä, että sen kierrättämiseen käytettävää hallintohimmeliä muutetaan, kommentoi puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho.
– En näe että koronavirusta pitäisi ottaa erikseen huomioon mitä rakenteeseen tulee, vaan ehkä tämä on enemmänkin aikataulukysymys eli pitääkö alueiden määriä muuttaa jo tässä ”koronapäivitysvaiheessa” tai eikö pidä. Mutta mitä nopeammin sitä parempi. Mikä koskee itse koronan hoitoa, niin ERVA -alueiden infektiohoidon kapasiteettia pitää kehittää ja laajentaa eli mielestäni se on riippumaton itsehallintoalueiden määrästä, toteaa Liike Nyt:n puheenjohtaja Harry Harkimo.