Laajapohjainen työryhmä alkaa valmistella keinoja, joilla Suomi voi lisätä suojelualueiden määrää erityisesti metsissä. Suomikin on sitoutunut EU:n tavoitteeseen suojella 30 prosenttia maa- ja merialueistaan luontokadon pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr.) linjasi tänään, että metsien lisäsuojelun lähtökohtana on vapaaehtoisuus.
Ministeri Emma Kari piti tänään ensimmäisen ilmasto- ja luontokatoinfonsa. Ministeri uskoo, että vaikka suojelua lisätään, metsäteollisuuden ja suojelun tarpeet voidaan yhteensovittaa.
– Me voidaan samaan aikaan varmistaa Suomelle tärkeän elinkeinon toimintaedellytykset ja suojella luontoarvoltaan tärkeät metsät ja niiden lajit. Arvokkaimpien kohteiden suojelu on myös metsäteollisuuden ja maanomistajien etu.
Päätökset tehtävä ensi vuoden aikana
Suomen on annettava EU:lle oma sitoumuksensa biodiversiteettistrategian toimeenpanosta ensi vuoden loppuun mennessä. Asiaa valmisteleva laajapohjainen työryhmä aloittaa työnsä alkuvuodesta.
– Osana tätä kokonaisuutta olemme sitoutuneet suojelemaan kaikki vanhat ja luonnontilaiset metsämme. Suojelutasoon kehyksen meille antaa EU-alueelle asetettu 30 prosentin suojelutavoite maa- ja meripinta-alasta. Tavoitetta ei ole jyvitetty jäsenmaittain, mutta mielestäni on päivänselvää, että Suomen pitää pystyä vähintään tähän, ministeri Kari toteaa.
Ministerin mukaan lisäsuojelu perustuu vapaaehtoisuuteen.
– On tärkeää, että lisäsuojelun lähtökohtana on aina vapaaehtoisuus. Lisäpanostusta tarvitaan erityisesti eteläiseen Suomeen, jossa suojelualueverkosto on pirstaleisempi ja suojelualueet pieniä.
Lisäsuojelu vaatii lisärahaa
Ministeri uskoo, että metsänomistajilla riittää suojeluintoa.
– Suomalaiset haluavat kyllä suojella metsiään ja se on ollut ilo huomata. Oleellista on, että rahat siihen riittävät. Meillä on ollut runsaudenpulaa siitä, että alueita on tarjottu suojeluun. Rahat eivät ole riittäneet siihen, että kaikki tarjotut metsät olisi suojeltu.
Vaikka luonnonsuojelun määrärahoja on lisätty tällä hallituskaudella, rahoitusta tarvitaan lisää.
– Luonnonsuojelun rahoitus on tällä hetkellä promilleluokassa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kestävässä yhteiskunnassa kasvu ei voi perustua jatkuvaan luonnonvarojen ylikulutukseen. Jatkossa voisi ottaa tavoitteeksi, että luonnonsuojelurahoitusta käsiteltäisiin tiettynä osuutena bruttokansantuotteesta, esittää Kari.
Suomen luontopaneelin laskema hintalappu metsien lisäsuojelulle on 760 miljoonaa euroa vuodessa eli yhteensä 6,8 miljardia vuoteen 2030 mennessä.
Hallituksen sisällä odotettavissa kiistoja lisäsuojelusta
Hallituksen sisällä on ollut ristiriitoja luonto- ja ilmastokysymyksistä. Ministeri Karin mukaan hallitus on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.
– Hallitusohjelmassa on sitouduttu luonnon monimuotoisuuden pysäyttämiseen vuoteen 2030 mennessä. Suomi on ollut tukemassa EU:n biodiversiteettistrategiaa ja sen toteutumista ja läpiviemistä. Tämä on ollut myös hallituksen yhteinen linja.
Yhteisestä linjasta huolimatta ministeri Kari on harmissaan maa- ja metsätalousministeriön eilisestä päätöksestä sallia suden kannanhoidollinen metsästys ensi vuoden alusta alkaen.
– Pidän tätä päätöstä ennenaikaisena ja hätiköitynä. Tämä on päätös, joka on maa- ja metsätalousministerin päätäntävallassa, mutta itse pidän tätä Suomen monimuotoisuuden kannalta valitettavana.
Otsikkoa muokattu 16.12. kello 13.23: Täsmennetty otsikkoa.
Otsikkoa muokattu 16.12. kello 9.01: Muutettu otsikossa ollut suojelualueet-sana maa- ja merialueiksi.