Luontopaneelin mukaan Suomessa pitäisi suojella lisää metsää satoja tuhansia hehtaareja.
EU:n asettaman tavoitteen mukaan vuoteen 2030 mennessä pitäisi suojella 30 prosenttia EU:n maa- ja merialueista ja siitä 10 prosenttia on oltava tiukan suojelun piirissä. Lisäksi kaikki vanhat ja luonnontilaiset metsät on suojeltava. Suomen luontopaneeli julkisti tänään laskelmansa siitä, miten Suomi voisi täyttää suojelutavoitteen metsien osalta.
EU:n tavoitteena on saada luonnon monimuotoisuus elpymään unionin alueella vuoteen 2030 mennessä. Suojelun piiriin on saatava vähintään 30 prosenttia EU:n maa- ja merialueista ja siitä 10 prosenttia on suojeltava tiukasti.
Suomen luontopaneeli julkisti tänään laskelmansa siitä, miten tavoite täyttyisi metsien osalta. Luontopaneeli suojelisi 10 prosenttia jokaisen maakunnan metsistä.
– Katsottiin, että maakuntakohtainen suojelun kohdentaminen on hyvä. Silloin se suojelu tulee tasaisesti ympäri Suomea eikä se kohdistu pelkästään Pohjois-Suomeen kuten tällä hetkellä. Tällä korjataan sitä epäsuhtaa, että Etelä-Suomen lajit ovat suuressa ahdingossa, kun Pohjois-Suomessa niillä menee aika hyvin, perustelee ekologian professori ja Suomen luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho.
Etelä-Suomen metsistä on tällä hetkellä suojeltu vain 2,7 prosenttia.Esko Jämsä
Etelä-Suomessa suurin tarve lisäsuojelulle
Etelä-Suomen metsistä on tällä hetkellä suojeltu 2,7 prosenttia.
Luontopaneelin mukaan ensin pitäisi suojella kaikki vanhat metsät. Paneelin laskelmien mukaan suojelemattomia vanhoja metsiä on sekä Etelä- että Pohjois-Suomessa kummassakin yli 400 000 hehtaaria. Sen lisäksi Etelä-Suomessa tarvittaisiin suojeluun reilut 470 000 hehtaaria ja Pohjois-Suomessa 176 000 hehtaaria metsää.
Metsänomistajien MTK pitää tärkeänä, että parhaat kohteet päätyvät suojeluun.
– Ymmärrän ajatuksen, että kohdennetaan tasaisesti jokaiseen maakuntaan, mutta prosentti ei turvaa yhtään eliötä. Pitää katsoa, missä ovat parhaat kohteet, mitä turvataan, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.
Kotiaho on eri mieltä.
– Tässä on väärinymmärrys siinä mielessä, että prosentti ei suojelisi luontoa. Nimenomaan luonto tarvitsee pinta-alaa, missä se pystyy olemaan eli elinympäristöä. 10 prosenttia pinta-alasta tarkoittaa, että lajilla on jo jonkin verran elinympäristöä. Nythän puhutaan 10 prosentin tiukasta suojelusta, mutta pitää muistaa, että tavoite on 30 prosenttia oikeudellisesti suojeltua, muistuttaa Kotiaho.
Valtaosa tähän mennessä suojelluista metsäalueista sijaitsee Pohjois-Suomessa./All Over Press
Lisäsuojelun hintalappu 6,8 miljardia euroa
MTK korostaa myös suojelun vapaaehtoisuutta.
– Aika paljon riippuu siitä, miten se tehdään. Meillä Suomessakin on hyvä historia 15 vuoden ajalta vapaaehtoisesta metsien suojelusta Metso-ohjelman kautta. Jos palattaisiin pakkosuojelun aikaan, että joku tulee ylhäältä määräämään, mitä tehdään, oltaisiin aika lirissä monellakin tapaa, huomauttaa Mäki-Hakola.
Luontopaneelin arvion mukaan lisäsuojelu maksaisi kaikkiaan 6,8 miljardia euroa eli 760 miljoonaa euroa vuodessa vuoteen 2030 asti.
– Sehän tässä nyt on se ajatus, ettei metsänomistaja tietenkään joudu tätä laskua maksamaan vaan se on valtio eli me kaikki yhdessä, toteaa Kotiaho.
Metsäteollisuuden mukaan keskustelu suojelualueiden lisäämisestä on vielä kesken niin EU:ssa kuin Suomessakin./All Over Press
Metsäteollisuus kaipaa lisää keskustelua
Metsäteollisuuden mukaan keskustelu aiheesta jatkuu EU-tasolla eikä suojelutavoitteita ole vielä jyvitetty maakohtaisesti.
– EU-tason suojelutavoite on 30 prosenttia maa-alasta. Tätä ei ole mitenkään jyvitetty jäsenvaltioille. Tämä tulisi koskemaan maa-alaa, ei pelkästään metsiä. Tästä jyvityksestä ei ole vielä keskusteltu EU-tasolla eikä Suomessa eikä muissakaan jäsenmaissa. Nyt pitää EU-tasolla löytää tärkeimmät keinot ja huomioida luonnon monimuotoisuuden edistämisen muut keinot, toivoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi.
Luontopaneelin mukaan jokaisen jäsenmaan pitäisi suojella oma oikeudenmukainen osuutensa.
– Jos joku maa suojelee jostakin EU:n elinympäristötyypistä vähemmän kuin sen oman osuutensa eli 30 prosenttia, niin se tarkoittaa, että joku toinen maa joutuu suojelemaan enemmän kuin sen 30 prosenttia. Jos me suojellaan vähemmän, meidän on sanottava Ruotsille, että teidän on nyt suojeltava enemmän, jotta boreaalinen havumetsä tulee EU:ssa suojeltua, havainnollistaa Kotiaho.
– Tässä raportissa ei ole otettu huomioon kokonaisvaikutuksia koko metsien arvoketjuun, ei esimerkiksi verotuloihin tai vientituloihin, joilla on tärkeä merkitys eikä myöskään ole otettu huomioon työllisyyttä, jolla on iso merkitys niin etelässä kuin pohjoisessakin. Tarvitaan kokonaisvaltaisempaa katselmusta tähän kokonaisuuteen. Olisi tärkeää huomioida taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys , linjaa Niemi.
Niemi ei ota kantaa siihen, hankaloittaisiko lisäsuojelu metsäteollisuuden puunsaantia.
– Emme arvioi tulevaisuuden puumarkkinoita. Markkinat ratkaisevat sen, miten puuta käytetään. Suojelun lisäksi on tärkeää, että teemme toimia talousmetsissä osana arjen metsätaloutta ja huomioidaan myös nämä toimet luonnon monimuotoisuuden edistämisessä.
Luontopaneelin mukaan ensimmäiseksi pitäisi lopettaa vanhojen metsien hakkuut valtion mailla. Suomen uhanalaisista lajeista kolmasosa eli yli 800 lajia elää metsissä. Metsien luontotyypeistä 77 prosenttia luokitellaan uhanalaisiksi.
