"Alullepanokuukausi" vaikuttaa tutkimuksen mukaan näyttelevän jonkinlaista roolia kehon rasvavarannoissa.
Sikiämisaika saattaa vaikuttaa ihmiskehon rasvavarantoihin. Nature Metabolism -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa paljastui, että "alullepanokuukausi" saattaa vaikuttaa ihmisen aineenvaihduntaan, kertoo Science Alert.
"Vaatimattomia, mutta huomattavia" yhteyksiä
Japanilaistutkimukseen osallistui ykkösosassa 356 miestä. Jos henkilö oli saanut alkunsa kylmään vuodenaikaan, hänen kehonsa ruskea rasva oli aktiivisempaa. Painoindeksi oli matalampi, ja sisäelinten ympärille oli kertynyt vähemmän rasvaa.
Kokeen toisessa vaiheessa mukaan otettiin 286 eri-ikäistä mies- ja naisosallistujaa. Tämänkin ryhmän sisältä löytyi tutkijoiden mukaan "vaatimattomia, mutta huomattavia" yhteyksiä kylmän ilmanalan ja kehon ruskean rasvan aktiivisuuden välillä.
Lue myös: Tiesitkö? BMI-lukemaa ei kannata liikaa tuijottaa – tämä oli sen alkuperäinen tarkoitus
Nämä kuukaudet eduksi ruskealle rasvalle
Ruskea rasva on todennäköisesti kehittynyt suojaamaan ihmistä kylmältä. Aktiivinen ruskea rasva esimerkiksi ehkäisee lihomista ja kakkostyypin diabetesta. Se on aktiivista rasvakudosta, jossa on enemmän verisuonia ja vilkkaampi aineenvaihdunta kuin valkoisessa rasvakudoksessa.
Japanilaisselvityksessä ruskea rasva oli aktiivisempaa heillä, jotka olivat saaneet alkunsa pohjoisella pallonpuolisolla tammikuun ensimmäisen ja huhtikuun 15. päivän välillä tai lokakuun 17. ja joulukuun viimeisen päivän välillä. Tutkijat ottivat huomioon myös ajankohtina varsinaisesti vallinneen sään.
Lue myös: Syytätkö lihomisesta ikää? Näin aineenvaihdunta oikeasti muuttuu elämän aikana
Varsinaisella syntymäpäivälläkään ei merkitystä
Tutkijoiden mukaan ruskea rasva tuntuisi olevan vastuussa vaikutuksista aineenvaihdunnalle, sillä esimerkiksi pelkkä BMI ei näyttänyt riippuvan ajankohdasta, jolloin vauva oli pantu alulle. Henkilön varsinaisella syntymäpäivälläkään ei vaikuttanut olevan merkitystä.
Tutkimustulos näyttäisi viittaavan siihen, että sää saattaa vaikuttaa siemennesteen tai munasolun geneettiseen ilmaisuun, ja muutokset voivat siirtyä myös jälkeläiselle. Kyseessä olisi hienostunut kylmäadaptaatio.
Tutkijoiden mukaan jatkossa olisi tärkeää oppia ymmärtämään paremmin sitä, miten solun muisti toimii, ja miten ympäristötekijät vaikuttavat spermaan, munasoluihin ja niiden kautta seuraavaan sukupolveen.
Lue myös:
Vatsarasva onkin erilaista kuin on aiemmin luultu
"Rasvaiset lihakset" lisäävät sairausriskiä
Näin aivot puhuvat rasvasoluille – "Toimivat kuin kaasupoljin ja jarru polttaakseen rasvaa"
Katso myös: Rasva voi kertyä vatsaan tai reisiin, mutta onko paikalla väliä? Ylilääkäri muistuttaa eroista
9:47
Lähteet: Science Alert, Nature Metabolism