Millä keinoilla Kemi selviää työttömyysiskusta? Tältä näyttää tilanne kaupungintalon katolta katsottuna!

12:23
Katso MTV:n raportti Kemistä!

Veitsiluodon tehtaiden sulkeminen iskee kovaa kaupungissa, jolla on pitkä teollinen historia ja Suomen suurin vasemmistopuolueiden kannatus. Kemin nykyisyys ei kuitenkaan ole pelkkiä yt-uutisia. Kaupunkiin on tekeillä mittava teollisuusinvestointi ja matkailu tarjoaa mahdollisuuksia. 

Juttu on osa MTV Uutisten kuntakierrosta. Vaaliauto kiertää Suomea ja nostaa esiin kuntien puheenaiheita suorissa lähetyksissä kello 14.30 alkaen. Katso kiertoaikataulu täältä.

Kaikki uutiset kuntavaaleista löydät Kuntavaalit-taustasivuilta ja kaikki Vaaliauton lähetykset mtv-palvelusta! 

Stora Enso ilmoitti huhtikuun lopulla Veitsiluodon tehtaiden sulkemisesta. Sulkeminen saattaa johtaa noin 670 työpaikan menettämiseen. Isku on kova kaupungissa, jonka identiteetti perustuu teollisuudelle ja jonka työttömyysaste on valmiiksi korkea, yli 16 prosenttia.

Valtio on luvannut erityistukea Kemin työllisyystilanteen hoitamiseen. Lapin te-toimisto on saamassa isäresursseja.

Te-toimiston johtaja Tiina Keränen ei halua arvioida, kuinka korkeaksi Kemin työttömyys voi nousta tehtaiden sulkemisen takia. Hän odottaa yt-neuvotteluiden lopputulosta.

– Irtisanomiset eivät välttämättä muutu suoraan työttömyydeksi.

Vielä ei ole tietoa, kuinka moni tehtaan työntekijöistä irtisanotaan, mutta määrän on uumoiltu olevan lähellä koko tehtaiden henkilöstömäärää. Veitsiluodon saha jatkaa toimintaansa. Sen noin 50 työntekijää ovat yt-neuvotteluiden ulkopuolella.

Keräsen mukaan noin 60 prosenttia Veitsiluodon tämänhetkisistä työtekijöistä tulee Kemistä ja loput muualta.

– Esimerkiksi Simon kunnan työttömyyteen Veitsiluodon sulkemisella voi olla paljon suurempi vaikutus kuin Kemiin.

Vaikka tunnelmat ovat viime viikkoina olleet synkkiä, on Keränen silti varovaisen toiveikas. 

– Työvoiman kysyntää on monella tasolla, ja täällä on ilmennyt kiinnostusta Stora Ensolta irtisanottaviin henkilöihin. Uusia mahdollisuuksia löytyy. Teemme kaikkemme sen eteen, että voimme kunkin asiakkaan kohdalla löytää sopivan ratkaisun.

Metsä-Fibren miljardi-investointi tuo uusia työpaikkoja

Veitsiluodon ohella kaupungin toinen suuri teollisuusalue on Karihaara. Siellä toimivat Metsä-Fibren sellutehdas ja Karihaaran saha.

Aivan Karihaaran viereen Pajusaareen ja Sahansaareen Metsä Fibre tekeee yhden Suomen historian suurimmista teollisista investoinneista, noin 1,6 miljardin euron biotuotetehtaan. 

Tehtaan olisi määrä olla valmis vuoden 2023 lopulla. Yhtiön oman ilmoituksen mukaan tehdahanke työllistää kaikkiaan noin 2 500 ihmistä, joista 1500 Kemin alueella. Uusi tehdas myös turvaa jo olemassaolevan sellutehtaan työpaikat vuosikymmeniksi eteenpäin.

Kemiin tultiin ympäri Suomea töihin

Se, että Kemiin tullaan töihin tehtaaseen kauempaakin ei ole uusi ilmiö. Koko kaupunki rakentui aikoinaan muualta Suomesta tulleen puunjalostusteollisuuden työväestön ympärille, kertoo filosofian tohtori Reija Satokangas. Hän on tehnyt väitöskirjansa Kemin teollisesta historiasta.

– Kemistä tuli aivan valtava sulatusuuni. Suomessa oli 1920-luvulla reilut 500 kuntaa. Yli 400 kunnasta tuli Kemiin muuttajia. Sinne tultiin Petsamosta ja Ahvenanmaalta, aivan kaikkialta Suomesta. Yhtä laajalta alueeta ei ole Suomen historiassa muutettu kuin pääkaupunkiseudulle. 

Tässä suhteessa Kemi poikkeaa Suomen muista teollisuuskaupungeista. Niihin tultiin Satokankaan mukaan yleensä töihin lähinnä kaupunkia ympäröivältä maaseudulta. Esimerkkinä tästä hän mainitsee Tampereen.

Rikosetsivät jahtasivat susipareja

Kemin historiaa on mahdoton erottaa Kemi-yhtiön historiasta. Kemiin oli perustettu sahoja jo 1860-luvulla, mutta vasta paperia ja sellua tuottaneen Kemi-yhtiön perustaminen vuonna 1893 teki pienestä kunnasta suuren teollisuuskaupugin.

– Kemi-yhtiön perustaminen on tärkeämpi tapahtuma kuin Kemin kaupungin perustaminen, Satokangas sanoo.

Tehdasalueet sijoittuivat alun perin kaupungin rajojen ulkopuolelle Kemin maalaiskunnan (nykyinen Keminmaan kunta) alueelle. Keskelle maaseutuyhteisöä asettuneet työläiset aiheuttivat aikanaan kauhistusta alueella pitkään asuneiden ja lohenkalastuksella eläneiden talonpoikien keskuudessa.

– Pyhätyötä, äpärälapsia, viinanjuontia, kortinpeluuta, kiroilua. Näitä käytiin seurakunnissa läpi vuosien ajan. Kaikkea tätä toiseutta, jota suomalaisessa yhteiskunnassa nyt ajatellaan maahanmuuttajien tuovan. Jotakin, mikä häiritsee perinteistä yhteisöä. Tästä tuli piikki Kemijokisuun talollisväestön lihaan, Satokangas sanoo.

Asia ratkaistiin vuonna 1931 liittämällä maalaiskunnan teollistuneet alueet kaupunkiin.

Työläisten siveettömyys hirvitti syvästi uskonnollisia maalaiskunnan porvareita. Satokankaan mukaan lääninrikosetsivät kävivät Kemissä etsimmässä niin kutsuttuja susipareja, eli ilman avioliittoa yhdessä eläviä ihmisiä.

– Pohjolan Sanomissa oli otsikko: "Lääninrikosetsivä on löytänyt Karihaaran alueelta 230 susiparia – toimiin ryhdytään".

Sosiaaliset ongelmat olivat alkuvaiheessa mittavia. Satokankaan mukaan Kemi oli 1920-luvulla, kieltolain aikaan, Euroopan väkivaltaisin kaupunki. Kemijokisuu oli tärkeä laittoman viinan salakuljetuspaikka.

Suomen vasemmiston tyyssija

Teollinen historia näkyy myös politiikassa. Kemi on ollut pitkään Suomen vasemmistolaisimpia kuntia. Vasemmistopuolueiden yhteenlaskettu kannatus oli viime kuntavaaleissa yli 63 prosenttia ja eduskuntavaaleissa liki 50 prosenttia.

Satokankaan mukaan teollisuustyöläiset tulivat eri puolilta Suomea ja menettivät usein siteensä kaukana olleeseen kotiseutuunsa. Työväenyhdistyksistä tuli uusi henkinen koti.

– Siellä olivat samanhenkiset, samoista asioita keskustelevat ja samassa elämäntilanteessa olevat. Työväentalo oli monelle koti ja turvapaikka.

Vasemmistoenemmistö on Kemissä jatkunut 1920–1930-luvun oikeistoradikalismin aikaa lukuun ottamatta näihin päiviin asti. 

Kemi on myös turistikohde

Vaikka tehtaiden merkitys on suuri, Kemi ei ole enää vain teollisuuspaikkakunta. Kaupunki elää myös matkailusta, kuten lähes koko Lappi.

Ruotsin raja on lähellä, vain vajaan 30 kilometrin päässä. Kaupungissa on muutamia suosittuja turistikohteita. Niistä ehkä kuuluisin on Kemin lumilinna.

Jalokivigalleriassa puolestaan on esillä piirustusten mukaan tehty kopio Suomen kuninkaan kruunusta. Itse kruunua ei koskaan ehditty valmistaa, sillä kuningaskuntahanke vuonna 1918 jäi lyhyeksi, vain noin puolen vuoden mittaiseksi.

KEMI

  • Asukkaita viime vuoden lopussa 20 437
  • Suurin puolue kuntavaaleissa 2017: Vasemmistoliitto 33,7%
  • Äänestysaktiivisuus viime kuntavaaleissa: 55,1%
  • Työttömyys työ- ja elinkeinoministeriön mukaan maaliskuun lopussa 16,3%

Suora lähetys Kemistä nähdään iltapäivän uutislähetyksessä kello 14.30 alkaen. Lähetystä voi katsoa MTV3-kanavalta, MTV Uutisten verkkosivuilta tai osoitteesta mtv.fi.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja