Helsingin Lastenklinikan tehohoidon mitoitus on ollut alavireistä jo kauan, ellei aina, arvioi toiminnanjohtaja Katja Laine Sydänlapset ja -aikuiset -potilasjärjestöstä. Järjestö toimii potilaiden ja heidän läheistensä edunvalvojajana.
Katso video!
Lastenklinikan hoitajat tekivät arjestaan valokuvanäyttelyn
Teho-osaston paikkamääristä ja osaston hoitajamitoituksesta on käyty keskustelua, koska sekä potilaat että klinikan henkilökunta ovat kyseenalaistaneet hoitajien riittävyyden.
Myös Laineelle viestiä on tullut sekä lasten vanhemmilta että henkilökunnalta.
– Teho-osastolla on kyllä hoitopaikkoja, mutta niitä hoitopaikkoja ei saada käyttöön, koska ei ole riittävästi henkilökuntaa.
Laine kertoo, että on yrittänyt viedä viestiä uusien hoitajien rekrytointitarpeesta vuodesta 2010 saakka. Tällöin nykyinen lastenklinikan teho-osasto valmistui.
Lapsen leikkaus peruutettiin neljä kertaa
Lastenklinikan tilanteen on nostanut tällä kertaa keskusteluun potilaskertomus, jonka joensuulainen Milena Varis kirjoitti Facebookiin sunnuntaina.
Varis oli tulossa perheensä kanssa puolimatkassa Joensuusta Helsinkiin, kun Lastenklinikalta kerrottiin leikkauksen peruuntumisesta. Syy oli teho-osaston tilanne.
Puolimatkassa tullut soitto oli jo toinen kerta, kun sovittu leikkausaika peruuntui.
Lapsen onneksi matka oli pitkällä, koska muuten perhe olisi todennäköisesti kääntynyt takaisin. Seuraavana päivänä Helsingissä lapsi jäi saman tien osastolle huonon kunnon vuoksi.
Lue myös!
Osastolle siirron jälkeen lapselle yritettiin saada leikkausaikaa jo illaksi, mutta teho-osaston tilanteen vuoksi se ei onnistunut.
Leikkausaika järjestyi kahden päivän päähän, kunnes se peruttiin taas. Samoin kävi seuraavana päivänä.
– Molempina aamuina pidimme lasta syömättä, ja yritimme häntä siinä lohdutella, Varis kertoo STT:lle.
Leikkaus järjestyi vasta viidennellä yrittämällä. Variksen Facebook-päivityksen lisäksi perheen tilanteesta kertoi sittemmin myös Iltalehti.
"Leikkauksia peruuntunut paljon"
STT kertoi heinäkuun lopussa, että pula hoitajista on vaarantunut Lastenklinikalla potilaiden turvallisuutta eräillä osastoilla.
Henkilökunnan mukaan esimerkiksi lääkkeitä ja ruokaa oli jäänyt antamatta lapsille.
Lisäksi klinikalla oli pitkitetty lasten pääsyä teho-osastolle hoitajamäärän vuoksi, minkä takia osalla lapsista tila oli heikentynyt ja heidät oli jouduttu viemään sinne kiireisesti.
Hoitajapulasta ja kokeneiden hoitajien puutteesta kertoi tällöin seitsemän lähdettä.
Johto kiisti ja kiistää yhä potilasturvallisuuden vaarantumisen.
Toimialajohtaja Jari Petäjän mukaan leikkaamattomien lasten tehohoito on ollut koko ajan turvattu ja leikkausten peruminen on osa potilasturvallisuuden takaamista, koska potilas tarvitsee tehohoitoa leikkauksen jälkeen.
– Se on fakta, että leikkauksia on peruttu paljon.
Henkilöstöä puuttunut sisäilmaongelmien takia
Suomen tehohoitoyhdistyksen puheenjohtajan Mika Valtosen mukaan leikkausten peruuntumiset on yksi keskeisistä mittareista, jotka kertovat tehohoidon tilanteesta.
Valtonen ei kommentoi Lastenklinikan tilannetta, vaan tehohoitoa yleisesti. Hän on Turun yliopistollisen keskussairaalan Tyksin teho-osaston ylilääkäri ja alan dosentti Turun yliopistossa.
Petäjän mukaan Lastenklinikan teho-osaston henkilöstöä on puuttunut normaalimäärästä esimerkiksi sisäilmaongelmien vuoksi, minkä lisäksi paikalla olevaa henkilöstöä on työllistänyt tuleva siirtyminen uuteen lastensairaalaan.
Hänen mukaansa pian uuteen lastensairaalaan siirtymisen jälkeen tehohoidon potilastyössä on 7–11 ihmistä enemmän kuin tällä hetkellä.
– Kaikkien leikkauspotilaidemme saama kokemus ja palvelu ei ole toiminut hyvin, se on ihan selvää, Petäjä sanoo.