Sekä Helsingin Lastenklinikan henkilökunta että potilaiden vanhemmat ovat avautuneet sairaalan tehohoidon mitoituksesta, kertoo toiminnanjohtaja Katja Laine Sydänlapset ja -aikuiset -potilasjärjestöstä. Järjestö toimii potilaiden ja heidän läheistensä edunvalvojajana.
– Teho-osastolla on kyllä hoitopaikkoja, mutta niitä hoitopaikkoja ei saada käyttöön, koska ei ole riittävästi henkilökuntaa, Laine sanoo.
Video: Lastenklinikan hoitajat tekivät arjestaan valokuvanäyttelyn
Klinikan ja sen teho-osaston tilanteen on nostanut tällä kertaa keskusteluun potilaskertomus, jonka joensuulainen Milena Varis kirjoitti Facebookiin sunnuntaina. Leikkaus onnistui Joensuusta matkanneen Variksen perheen lapsen tapauksessa vasta viidennellä yrittämällä.
"Lapsi syömättä"
Varis oli perheensä kanssa matkalla Joensuusta Helsinkiin, kun Lastenklinikalta kerrottiin leikkauksen peruuntumisesta. Syynä oli teho-osaston tilanne.
Lue myös: Milenan huonokuntoisen vauvan leikkaus peruttiin neljä kertaa Lastenklinikalla
Puolimatkassa tullut soitto oli jo toinen kerta, kun sovittu leikkausaika peruuntui. Lapsen onneksi matka oli pitkällä, koska muuten perhe olisi todennäköisesti kääntynyt takaisin. Seuraavana päivänä Helsingissä lapsi jäi saman tien osastolle huonon kunnon vuoksi.
Osastolle siirron jälkeen lapselle yritettiin saada leikkausaikaa jo illaksi, mutta teho-osaston tilanteen vuoksi se ei onnistunut. Leikkausaika järjestyi kahden päivän päähän, kunnes se peruttiin taas. Samoin kävi seuraavana päivänä.
– Molempina aamuina pidimme lasta syömättä, ja yritimme häntä siinä lohdutella, Varis kertoo STT:lle.
Variksen Facebook-päivityksen lisäksi perheen tilanteesta kertoi sittemmin myös Iltalehti.
Leikkauksia peruttu paljon
STT kertoi heinäkuun lopussa, että pula hoitajista on vaarantanut Helsingin lastenklinikalla potilaiden turvallisuutta. Henkilökunnan mukaan esimerkiksi lääkkeitä ja ruokaa oli jäänyt antamatta lapsille. Lisäksi klinikalla oli pitkitetty lasten pääsyä teho-osastolle hoitajamäärän vuoksi, minkä takia joidenkin lasten tila oli heikentynyt ja heidät oli jouduttu viemään sinne kiireisesti.
Hoitajapulasta ja kokeneiden hoitajien puutteesta kertoi tällöin seitsemän lähdettä.
Johto kiisti ja kiistää yhä potilasturvallisuuden vaarantumisen. Toimialajohtaja Jari Petäjän mukaan leikkaamattomien lasten tehohoito on ollut koko ajan turvattu ja leikkausten peruminen on osa potilasturvallisuuden takaamista, koska potilas tarvitsee tehohoitoa leikkauksen jälkeen.
– Se on fakta, että leikkauksia on peruttu paljon.
Suomen tehohoitoyhdistyksen puheenjohtajan Mika Valtosen mukaan leikkausten peruuntumiset on yksi keskeisistä mittareista, jotka kertovat tehohoidon tilanteesta. Valtonen ei kommentoi Lastenklinikan tilannetta vaan tehohoitoa yleisesti.
– Kaikkien leikkauspotilaidemme saama kokemus ja palvelu ei ole toiminut hyvin, se on ihan selvää, Petäjä sanoo.
Petäjän mukaan teho-osaston henkilöstöä on puuttunut normaalimäärästä esimerkiksi sisäilmaongelmien vuoksi, minkä lisäksi paikalla olevaa henkilöstöä on työllistänyt tuleva siirtyminen uuteen lastensairaalaan. Hänen mukaansa pian uuteen lastensairaalaan siirtymisen jälkeen tehohoidon potilastyössä on 7–11 ihmistä enemmän kuin tällä hetkellä.