Olet ruma. Olet kaunis. Kumman uskot helpommin?
Kohteliaisuuteen vastataan torjuen, mutta toisen paha sana syöpyy sydämeen ikuisesti. Yksi hutaisten alakoulussa heitetty kommentti, ja omat kasvot ovat ikuisesti kuvottavat – rupikonna, ruma!
Miksi?
– Tässä on biologinen tausta, varhainen eloonjäämismekanismi aivoissamme. Muistamme helposti negatiiviset kokemukset. Niitä on varsinkin aikaisemmin ollut tärkeä muistaa, koska sitten osaa varoa vaaratekijöitä. Aikoinaan kyse on ollut eloonjäämisestä. Nykyään nämä asiat ovat usein pienempiä, Heli Heiskanen, psykologi ja kouluttaja, kuvaa.
Aivot siis osaltaan varmistavat, että vaarattomatkin negatiiviset asiat jäävät mieleen. Syitä pahojen sanojen muistamiselle on muitakin.
– Toinen tekijä, joka vahvistaa negatiivisen muistamista, on se, että kommentti osuu johonkin omaan arkaan paikkaan. Jos kommentti on jotakin, jonka pelkää tulevan esille. Silloin sanottu uppoaa todella syvälle valmiiseen haavaan ja vahvistaa omaa negatiivista käsitystä itsestä, tai pelkoa, että itsessä on jotakin vikaa. Ja sen takia se jää todella kitkeränä sisälle.
Toisen kehu ei tunnu todelliselta
Kohteliaisuuksista sen sijaan kuuluu kieltäytyä jo suomalaisen vaatimattomuuden vuoksi.
– Pelätään, että muut luulevat ylpeäksi, jos ottaa kohteliaisuuden vastaan. Toiseksi monella vaikuttaa jossain määrin huono itsetunto, jolloin toisen kehu ei tunnu todelliselta, sitä on vaikea uskoa. Kolmas asia on luottamuksen puute toisiin ihmisiin: ihminen voi pelätä, että kehussa on taka-ajatuksia.
