Vietämme kolmasosan vuorokaudesta nukkuen – tai ainakin se olisi toivottavaa. Nukkuminen on pakollista, koska ilman unta emme jaksa toimia päivästä toiseen. Pystymme kuitenkin säätelemään olosuhteita, joissa nukumme.
Uni on mysteeri, joka jaksaa yhä uudelleen kiehtoa tutkijoita. Hiirillä hiljattain teetetty tutkimus antaa osviittaa siitä, että aivot hankkiutuvat unessa eroon päivän aikana kertyvästä ”jätteestä” ja valmistautuvat täten seuraavaan päivään. Unen on myös osoitettu olevan tehokas stressin lievittäjä. Huffington Post listasi muita syitä, jotka saattavat selittää nukkumistamme.
Maksimoimme hyödyn
Kalifornian yliopiston unitutkija Jerome Siegel sanoo, että kaikilla lajeilla on tietty aika sekä aktiivisuudelle että passiivisuudelle. Lajit käyttävät jopa tiedostamattaan tämän ajan maksimoiden hyödyn. Tämä tarkoittaa unen kannalta sitä, että lajit nukkuvat silloin, kun saalistusmahdollisuudet ovat huonot ja keräävät samalla voimaa seuraavia ponnistuksia varten.
Minimoimme riskit
Yksi ensimmäisistä uniteorioista perustuu ajatukseen, että uni suojaa eläimiä saalistajilta. Saaliseläimet nukkuvat öisin, kun jotkut petoeläimet ovat liikkeellä. Saaliseläimiä on näin vaikeampi huomata, kuin jos ne olisivat liikkeellä samaan aikaan saalistajien kanssa. Teorian kriitikot kuitenkin ihmettelevät, miksi muka olisi turvallisempaa olla tiedottomassa tilassa vaaran edessä kuin hälytystilassa ja valmiina pakenemaan.
Säästämme energiaa
Kun ruokaa ei ole saatavilla, on säästettävä energiaa. Jotkut uskovat, että uni perustuu ainakin osittain tähän ajatukseen, sillä unen aikana kalorinkulutus vähentyy. Samankaltainen, mutta hieman monimutkaisempi teoria pohjaa siihen, että uni hidastaa aivotoimintaa säästääkseen energiaa.
Korjaamme ja huollamme
Korjausteoria pohjaa ajatukseen, että uni korjaa vahinkoja, joita kehomme on kokenut päivän aikana. Harvardin lääketieteellisen yliopiston mukaan on olemassa todisteita siitä, että kehon tietyt korjaustoimet tapahtuvat suurimmaksi osaksi tai jopa kokonaan unen aikana. Tällaisia korjaustoimia ovat muun muassa lihasten kasvu, kudosvaurioiden parantuminen, proteiinisynteesi sekä kasvuhormonin vapautuminen. Tätä teoriaa tukee uusi hiirillä tehty tutkimus, jonka mukaan aivot tuottavat unen aikana tuplamäärän korjaussoluja. Mitä enemmän hiiret nukkuivat, sitä enemmän aivot tuottivat korjaussoluja.