Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Imetyksen hyödyt jatkuvat pitkälle lapsuuteen – pitkään imettävät äidit herkempiä lastensa tunteille

Imettäminen muokkaa äidin ja lapsen välistä suhdetta. Kuvituskuva.
Imettäminen muokkaa äidin ja lapsen välistä suhdetta. Kuvituskuva.Shutterstock
Julkaistu 03.01.2018 16:45

Valpuri Haapala

valpuri.haapala@mtv.fi

Tutkijat kuvasivat lapsiperheiden arkea ja huomasivat, että mitä pidempään äiti imetti lastaan, sitä herkemmin hän osasi vastata lapsensa tarpeisiin.

Pitkään jatkunut imettäminen lisää äidin herkkyyttä ymmärtää lastaan läpi tämän ensimmäisten kymmenen ikävuoden. Tähän tulokseen tuli vuosikymmenen kestänyt Boisen osavaltionyliopiston tutkimus, joka esiteltiin American Psychological Association -julkaisussa.

Vaikka rintaruokinnan on jo aiemmin todettu olevan hyväksi lapsen ja äidin terveydelle, yllättyivät tutkijat huomatessaan pitkällisen imetyksen kasvattavan äidin herkkyyttä lastaan kohtaan. Tutkijat asettivat äidillistä herkkyyttä määrittävät rajat sen perusteella, miten äiti pystyy lukemaan lastaan ja vastaamaan tämän käytökseen, kuinka joustavaa äidin käytös on sekä millaisia tunteita hän kokee.

– Aikaisempi tutkimuksemme antoi ymmärtää, että linkki rintaruokinnan ja varhaisen äidillisen herkkyyden lapsen välillä on olemassa. Emme silti osanneet odottaa imetyksen vaikutusten näkyvän vielä silloinkin, kun rintaruokinnasta on kulunut huomattavasti aikaa, sanoi tutkimusta johtanut Jennifer Weaver Daily Mailille.

Mikään ei mitätöinyt positiivisia vaikutuksia

Tutkimusta varten tutkijat tarkastelivat 1272 perheestä kerättyjä tietoa. Keskimäärin näiden perheiden äidit imettivät reilu neljä kuukautta. Jopa 29 prosenttia äideistä ei imettänyt lastaan alkuunkaan, ja vain alle yksi prosenttia rintaruokki jälkeläistään kaksi vuotta.

Tutkijat kuvasivat perheiden elämää näiden kotona, kunnes lapset olivat täyttäneet 11 vuotta. Videonauhat piirsivät kuvaa perheiden arjesta, minkä perusteella tutkijat arvioivat vanhempien osoittamaa tukea, kunnioittamista ja vihamielisyyttä lastaan kohtaan.

Tulosten perusteella äidin herkkyys lasta kohtaan kasvoi pitkän imetyksen myötä, mutta tämä vaikutus ei siirtynyt isän ja lapsen välisiin suhteisiin.

Herkkyys ymmärtää lapsensa tunteita ja vastata niihin oikealla tavalla kasvoi pitkään imettäneillä äideillä silloinkin, kun tutkijat ottivat huomioon mielenterveysongelmat, vanhempiin kohdistuvat asenteet, etnisen taustan, koulutuksen ja puolison.

Imetys tulisi nähdä monipuolisemmin

Weaver kiistää, että tutkimuksen tarkoituksena olisi syyllistää naisia, jotka eivät imetä. Hän kuitenkin toivoo, että rintaruokinta nähtäisiin enemmän myös perhesiteisiin kuin vain terveydentilaan vaikuttavana tekijänä.

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee täysimetystä 4–6 kuukauden ikään ja osittaisen imetyksen jatkamista kiinteiden ruokien ohella vähintään vuoden ikäiseksi. Mikäli lasta ei imetetä tai imetys ei yksin täytä lapsen ravinnontarvetta, neuvoo THL käyttämään äidinmaidon sijasta teollista äidinmaidonkorviketta.

Lähde: Daily Mail, THL

***

Missä sitten saa imettää? Tunteita herättävään kysymykseen vastauksensa antoi HYKS:n imetyskoordinaattori Johanna Koivisto. Katso haastattelu alla olevalta videolta. 

Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.

Lisää aiheesta:

Tämä vihannes saa sikiön irvistämäänVantaalainen Venla imetti esikoistaan kolmevuotiaaksi – taaperoimetykseen liittyy edelleen ennakkoluuloja: "Se on tietämättömyyttä"Tutkimus: Rintamaito pitäisi saada suoraan rinnasta – pumpatusta maidosta ei samoja hyötyjäTutkimus: Kiinteä ruoka parantaa vauvan untaKiinteää ruokaa jo 3 kuukauden iässä? Tutkimus: Hyötyä niin lapselle kuin vanhemmillekinMiksi kolmevuotiasta imetetään? Kaksi äitiä kertoo syynsä – asiantuntija paljastaa hyödyt
VanhemmuusLapsetLifestyle

Tuoreimmat aiheesta

Vanhemmuus
  • 22.10.00:45
    Syntyvyys

    Yhä harvempi haluaa lisää lapsia – jaksaminen huolettaa vanhempia

  • 17.10.14:42
    Lapset

    Vuoden isovanhempi Sixten Korkman ei leikkaisi lapsilta: "Eivät he ole aiheuttaneet taloutemme ongelmia"

  • 15.10.15:15
    Diabetes

    Lapsen verensokerimittari hälytti, isä makasi sammuneena – synkkä näky odotti sosiaalityöntekijöitä

  • 7.10.05:49
    Häirintä

    Voivatko isät lopettaa naisvihan? Näin Konsta Hietanen puhuu pojilleen

  • 6.10.16:43
    Väkivaltarikokset

    Nuoria espoolaisvanhempia epäillään vauvansa tapon yrityksestä – rikoksen tekoaika lähes kaksi viikkoa