Hymy ja maalaispoikamaisen letkeä olemus tekivät Mikko Alatalosta aikoinaan koko kansan suosikin, mutta hänen elämänsä ei ole ollut aina pelkkää myötätuulta. Asia selviää tuoreesta kirjasta, jossa Alatalo avautuu elämänsä järkyttävimmistäkin tapahtumista.
Miltä tuntuu vajota kansan suuresta suosikista ihmisten sylkykupiksi?
Sen tietää Mikko Alatalo, joka kertoo Tuomas Marjamäen uutuuskirjassa Hän hymyilee kuin Mikko (Docendo) paitsi elämänsä onnistumisista, musiikista ja politiikasta myös talousvaikeuksistaan, syrjähypyistään, kansan pilkasta ja rankimmasta kaikesta: avovaimon itsemurhasta keskellä pahinta lamaa.
Suomalainen reissupoika elävänä Pispalassa 1980-luvun alussa. Mikko Alatalolle soviteltiin lehdissä Rautavaaran saappaita, mutta hän muistutti, ettei omista olympiamitalia. (Kuva: Petri Nuutinen.)Petri Nuutinen
Naisten kaatamisen tarve oli kova
Kiimingin Alakylässä Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 1951 syntynyt Alatalo tuli tutuksi suurelle yleisölle muusikkona ja toimittajana.
Muusikkona hän saavutti kansan syvien rivien suosion viimeistään Syksyn Sävelessä, jonka hän voitti peräti 4 kertaa. Aiemmin hän oli tehnyt musiikkia muun muassa Juice Leskisen kanssa. TV:ssä hän työskenteli muun muassa Hittimittari- ja Iltatähti-ohjelmien juontajana.
Määrätietoinen nuori mies toimittajan- ja muusikon uransa kynnyksellä 70-luvun alussa. (Kuva: Mikko Alatalon albumi.)Mikko Alatalo
Erityisesti muusikkona hän saattoi toteuttaa yhtä ”intohimoaan”, naisten kanssa seurustelua. Alatalo kertoo kirjassa olleensa tytöistä ja naisista kiinnostunut pienestä pitäen.
– Olin luokkani pienimpiä, silmälasit päässä ja vähän kirjanoppineen näköinen. Rajua jätkää musta ei olisi saanut tekemälläkään. Mutta kitaran kanssa olin kaksikymmentä senttiä pidempi ja paljon komeampi. (…) Kuulin, kun isommat tytöt sanoivat minua katsellessaan ”Mikko on upana” ja tajusin, että tässä on tulevaisuus, Alatalo kertoo.
Aikuisella iällä naisten kaatamisen tarve kasvoi entisestään. Alatalon mukaan se johtui hänen ADHD-luonteestaan.
– Siihen aikaan oli tapana palkita erityisen ihania ja anteliaita naisia tekemällä heistä lauluja. Juice piilotti Klovniin kolmen naisen nimen, jotka löytyvät sieltä tekstistä. Siellä on sirpaleita, helinää ja tuuli, joka tuskaa lievittää, Alatalo paljastaa.
Coitus Int eli Max Möller, Harri Rinne ja Mikko Alatalo nautiskelevat Juice Leskisen viulusoolosta. (Kuva: Heikki Tauvo.)Heikki Tauvo
Jälleen yhdessä! Juice ja Mikko Pispalassa 1975 yhteisen paluunsa aikoihin. Molemmat lähtivät kiertueelle läpimurtonsa tehneinä artisteina. (Kuva: Martti Brandt.)Martti Brandt
”Olihan mulla naisihailijoita keikoilla”
Alatalon ensimmäinen puoliso oli Marja Mattila, jonka kanssa hän sai kaksi poikaa.
Rakkauselämä ei perheen perustamisen myötä rajoittunut kodin seiniin.
– Olihan mulla naisihailijoita keikoilla. Kenelläpä artistilla ei olisi ollut? En voi mitään sille, että tykkään naisista, rakastan naisia. Ja kun he tulevat pyytämään, että kirjoitan nimmarin rintaan, niin kyllä mä kirjoitan. Vieläkin, Alatalo toteaa.
Mikko Alatalo ja avovaimo, ”hippityttö” Marja Mattila. (Kuva: Mikko Alatalon albumi.)Mikko Alatalo
Avoliitto Mattilan kanssa oli avoin – sen Alatalo oli sanonut julkisestikin. Muista naisista pariskunnalla oli joskus puhetta.
– Marja vain totesi, että ”Jaanoja tulee ja Jaanoja menee”. Hän osasi suhtautua asiaan aika viileästi. Marjan menoista en tiedä, mutta kyllä hän antoi kaiken rakkautensa pojillemme. Nuorta sensuellia Marjaa ihaili moni mies, Alatalo kertoo.
Alatalo kertoo pettämisistään vielä nykyisenkin avioliiton aikana Seija Alatalon kanssa. Tässä liitossa se oli hänen mukaansa tosin molemminpuolista.
Avovaimon itsemurha ajoi elämän kaaokseen
Mikko Alatalon elämän traagisin tapahtuma oli avovaimon itsemurha vuonna 1992.
1990-luvun alun lama osui kipeästi myös Alatalon perheeseen. Alatalo oli velkaantunut talonsa laajennuksen vuoksi sekä elänyt mukavan yltäkylläistä elämää tasaisiin tulovirtoihin luottaen.
Alatalo kertoo kirjassa, että avovaimo kärsi stressistä ja väsyi. Myös Alatalon naissuhteet olivat alkaneet rasittaa liittoa. Mattilalla ei ollut ollut omaa uraa, vaan hän oli omistautunut kodilleen, lapsilleen ja miehelleen.
Marraskuussa 1992 pariskunnan 17-vuotias Jaska löysi äitinsä alakerran vaatehuoneesta hirttäytyneenä. Hän oli tuolloin kotonaan kahdestaan 14-vuotiaan veljensä kanssa. Alatalo oli matkalla keikalle.
Alatalo sai tiedon autossa Iittalaan, kun kännykkä soi.
Hän kertoo olleensa jälkeenpäin vihainen omalle sokeudelleen. Hän ei ymmärrä sitä, miten hän ei voinut nähdä, kuinka masentunut ja huolissaan Marja oli.
Alatalo ei vieläkään tiedä, mikä oli lopulta Mattilan motiivi lähteä oman käden kautta. Joka tapauksessa tuon perjantai-iltapäivän aikana perheen elämä ajautui kaaokseen, jonka keskellä oli yritettävä pysyä.
Alatalo yritti pitää kuolinsyyn salassa
Yhdestä yksityiskohdasta Alatalo oli päättänyt vaieta julkisuudessa. Suuri joukko ihmisiä tiesi Mattila kohtalon maanantaiaamuna, kun tieto Ilta-Sanomien lööpin kautta tuli julkisuuteen. Yllätys sen sijaan oli uutisessa mainittu kuolinsyy: Mattila oli uutisen mukaan kuollut äkilliseen sairauskohtaukseen.
Myöhemmin oikea tieto tuli julki, mitä vastaan Alatalo vielä koitti pyristellä, mutta avautui asiasta lopulta itse.
Mattila ja Alatalon avoliitto kesti 19 vuotta.
Tuore isä ja Jaska-vauva kylvyssä Tampereen Rongankadulla 1975. (Kuva: Mikko Alatalon albumi.)Mikko Alatalo
Tragedian jälkeen Alatalosta tuli kansan sylkykuppi
Avovaimon kuoleman jälkeen Alatalo sai paljon sympatiaa osakseen, mutta osa ihmisistä tuntui Alatalon mukaan olevan iloinen hänen menetyksestään.
– Se oli kuulemma kapakkapöytien iloinen puheenaihe. ”No nyt se Alatalo vihdoinkin ajoi seinään ja sai turpiinsa oikein kunnolla!” Vastaan käveli kaupungilla pari Aulabaarin vakioasiakasta, tuttuja rokkareita. He hymyilivät leveästi, kun näkivät minut ja toinen kyseli ”No mites nyt menee.”
–Kaksi pahasydämistä naista Pispalasta kirjoitti minulle kirjeen. Luulin, että he lohduttavat, mutta minun toivottiinkin tekevän itsemurhan. ”Olisit edes miehen näköinen, mutta kun olet tuollainen pikkupoika”, naiset kirjoittivat, Alatalo muistelee.
Uusi vaimo löytyi fanipiireistä
Alatalon tuleva vaimo, Seija Marttila, tuli kuvaan mukaan melko pian Marjan itsemurhan jälkeen.
Alun perin he olivat tavanneet jo 70-luvun lopulla Lapuan urheiluhallissa, jossa Alatalo oli ollut keikalla. Marttila oli tuolloin 15-vuotias Alatalo-fani.
Aikuisen iän kohtaaminen johti avioliittoon, joka on säilynyt tähän asti. Pariskunnalla on kaksi lasta.
Kansansuosion varma ilmentymä: Mikko Alatalostakin tehtiin Apulehden paperinukke. (Kuva: Mikko Alatalon albumi)Mikko Alatalo
Tuleva presidentti ja kansanedustaja potkittiin kapakasta
Hän hymyilee kuin Mikko -kirja vilisee tuttuja nimiä julkisuudesta, mutta ehkä yllättäväin niistä on presidentti Sauli Niinistö.
Niinistön Alatalo tapasi ensimmäisen kerran Tampereen opiskeluvuosinaan 70-luvulla. Hyvä ystävä ja kollega Harri Rinne oli kutsunut Alatalon ja Juice Leskisen kämpilleen tapaamaan vanhoja luokkakavereitaan Salosta.
– Siellä istui myös nuori kiharatukkainen poika, teräväpäinen ja huumorintajuinen juridiikan opiskelija. Hänen nimensä oli Sauli Väinämö Niinistö, Alatalo kuvaa ensitapaamista.
Tuona iltana Otavalankadulla kului runsaasti alkoholijuomia ja soitto soi. Alatalo muistelee, että ohjelmassa oli ainakin uusi hitti Panomies.
Pitkäksi venyneiden etkojen jälkeen lähdettiin jatkamaan hauskanpitoa kaupungille. Portieeri päätti kuitenkin evätä humaltuneelta seurueelta pääsyn kantakapakka Tillikkaan.
– Juice tunsi portsarin ja sai puhuttua meidät sisälle, mutta siinä vaiheessa Niinistö alkoi vielä vängätä, kuinka diskriminointi ei ollut oikeudenmukaista. Portsari suuttui ja lensimme kaikki pihalle, Alatalo kertoo.
Vaikka Alatalosta tuli myöhemmin kansanedustaja, Niinistö päätyi johtotehtäviin ja molemmat saivat Aaro-nimiset pojat. Kohtaamiset eduskunnan kuppilassa ja Presidentinlinnan Valtiosalissa olivat kuitenkin sittemmin muodollisempia.
Jutun kuvat ovat Tuomas Marjamäen Hän hymyilee kuin Mikko -kirjan kuvitusta.
Mikko Alatalo on Jaakko ja Anna-Liisa Alatalon ainoa lapsi. Kuva kotitalon pihalta Kiimingin Alakylässä 1950-luvun loppupuolella. (Kuva: Eepi Päkkilä / Mikko Alatalon albumi.)Eepi Päkkilä
Kitzbühelin puuterilumilla 1990-luvulla. – "Nykyisin käytän kypärää!" (Kuva: Mikko Alatalon albumi.)
Mikko Alatalo pähkinänkuoressa
Mikko Tapio Alatalo syntyi Kiimingin Alakylässä Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 1951.
Hän tuli tunnetuksi muusikkona ja toimittajana. TV:ssä hän työskenteli muun muassa Hittimittari- ja Iltatähti-ohjelmien juontajana. Hän on myös laulattanut väkeä Tammerkosken sillalla.
Ensimmäisen keikkansa Alatalo teki yhdeksänvuotiaana hirvipeijaisissa, jossa lauloi vanhaa kansanlaulua Alatalon vaari se valittaa, mistä muorille kahvia saa. Palkaksi hän sai 500 silloista markkaa sekä ison kimpaleen hirvenlihaa.
Keskustan kansanedustajana hän toimi vuosina 2003–2019. Tampereen kaupunginvaltuutettuna hän on ollut vuodesta 2008 alkaen. Kirjan mukaan hän aikoo jättää myös kaupunkipolitiikan vuonna 2021.
Alatalo on kirjoittanut yli 700 laulua yksin tai yhdessä Harri Rinteen kanssa. Hänen isoimpia hittejään ovat muun muassa Syli, Hän hymyilee kuin lapsi, Mä maalaispoika oon, Ihmisen ikävä toisen luo, Rikoo on riskillä ruma ja Rokkilaulaja sekä lapsille suunnatut Känkkäränkkä-laulut.
Alataloa on kirjoittanut lauluja myös muille. Hänen käsialaansa ovat esimerkiksi Maaritin hitit Jäätelökesä ja Hymypoika.
Aikanaan hyvin suosituin Syksyn sävel -kilpailun Alatalo voitti neljästi.
Alatalo harrastaa laskettelua ja toimi vuosina 1982–1989 Tahkovuorella hiihdonopettajana.
Alatalo sai tuomion huumeiden käytöstä jäätyään kiinni Tampereen Ylioppilastalolla vuonna 1979.
Alatalo on ollut vuodesta 1995 naimisissa Seija Alatalon (o.s. Marttila) kanssa. Heillä on kaksi poikaa. Lisäksi Alatalolla on kaksi poikaa aiemmasta avoliitostaan Maria Mattilan kanssa, josta hän jäi leskeksi vuonna 1992.
8:50Mikko Alatalo kertoi MTV:n Huomenta Suomessa syyskuussa 2018 päätöksestään jättää eduskunta. Alatalo myös suostui musisoimaan aamulähetyksessä.
Kati Hyttinen työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana. Hän tekee töitä MTV Uutisten verkkodeskissä ja Lifestyle-toimituksessa, joissa hän seuraa uutisia ja ilmiöitä. Hän on erikoistunut muun muassa ympäristö-, luonto- ja eläinaiheisiin.
Voit lähettää juttuvinkkejä Katille osoitteessa kati.hyttinen@mtv.fi.
