Poikkeuksellinen kevät ja itsetuhoisuus herättää huolta asiantuntijoissa. Itsetuhoisten soittojen määrä Suomen Mielenterveysseuran puhelimeen on kolminkertaistunut viidessä vuodessa. Myös kevään itsemurhatapauksissa on kasvua.
Mutta mikä yhteiskunnassamme synnyttää itsetuhoisia ajatuksia?
– Varsinkin nuorten kohdalla kilpailu. Se, että täytyy olla hyvä kaikessa, täytyy olla hyvä koulussa, täytyy näyttää tietynlaiselta, täytyy olla hyvä harrastuksissa, aiheuttaa paljon paineita, kertoo Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen MIELI ry:stä.
– Meillä on sellainen selviytymisen ja yksinpärjäämisen kulttuuri aika vahvana Suomessa. Meillä on sellainen eetos, että täytyy yksin pärjätä ja selvitä. Että näytetään sitä kaunista puolta, mutta ei niinkään niitä raskaita asioita, jotka myös kuuluvat elämään.
– Ja ehkä myös se, että nuoret itsenäistyvät Suomessa hyvin paljon nuoremmin kuin vaikka Etelä-Euroopassa, arvioi Kukkonen.
"On hyvin paljon itsemurhayrityksiä, joista kukaan ei saa koskaan tietää"
Asiantuntijan mukaan vuosittain arviolta 10 000–30 000 suomalaista yrittää itsemurhaa.
– On hyvin paljon itsemurhayrityksiä, joista kukaan ei saa koskaan tietää.
Kukkosen mukaan tällä hetkellä palveluissa on turhan paljon eroja riippuen siitä, missä sattuu asumaan.
– Se, mikä olisi tärkeää itsemurhien ehkäisyä, olisi se, että me saataisiin tasalaatuisia palveluja ympäri Suomen ja varsinkin niitä matalan kynnyksen palveluja, ettei ihmisten tarvitse odottaa ja jonottaa, koska silloin kun se hätä on suuri, niin ihminen tarvitsee apua heti.
Kriisipuhelin: 09 2525 0111, Chat: www.sekasin.fi
– Itsemurhien määrä suhteutettuna väestöön on edelleen suhteellisen korkea Suomessa verrattuna muihin Pohjoismaihin ja moniin Länsi-Euroopan maihin. – Vuonna 2018 Suomessa tapahtui 810 itsemurhaa. – Itsemurhien määrä laski vuosina 1990–2015, minkä jälkeen se nousi kahtena perättäisenä vuonna. Vuonna 2018 tehtiin kuitenkin vähemmän itsemurhia kuin vuonna 2017. – Suomessa Itsemurhia tapahtuu eniten suhteessa väestömäärään 25-34-vuotiaiden miesten ja 20-24-vuotiaiden naisten ryhmissä. – Itsemurhat eivät jakaudu maantieteellisesti tasaisesti, ja erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa itsemurhien määrä suhteessa väestöön on korkea. Itsemurhakuolleisuus on suurinta Kainuun, Keski-Suomen, Länsi-pohjan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä (Itsemurhat Suomessa 2016-2018. THL 2019). – Ns. PYLL-indeksi eli menetettyjen ikävuosien indeksi on suurin Itä-Savossa, Länsi-Pohjassa ja Tampereen erva-alueella. Itsemurhien riskitekijöitä ovat aikaisemmat itsemurhayritykset, mielenterveyshäiriöt ( erityisesti masennus ja hoitamaton / alihoidettu masennus) päihdeongelmat, taloudelliset vaikeudet, traumaattiset tapahtumat, kaltoinkohtelu, ihmissuhteisiin liittyvät riitatilanteet, krooninen kipu ja lähipiirissä tapahtunut itsemurha. |