Mikä Soneran verkossa mättää? ”Ei voi vedota huonoon tuuriinkaan”

Operaattoreiden toimintaa valvovan Viestintäviraston mukaan Soneran verkon häiriöt eivät ole olleet kohtuullisia.

– Ei kai tätä kukaan voi pitää enää kohtuullisena, johtava asiantuntija Ari Karppanen Viestintävirastolta kommentoi.

– Häiriöitä on ollut luvattoman usein suhteellisen lyhyen ajan kuluessa.

Samoilla linjoilla on myös Soneran viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tatu Tuominen.

– Eihän tätä voi hyväksyä. Meidän on parannettava juoksua, se on selvää, Tuominen sanoo MTV Uutisille.

– Jokainen häiriö on liikaa. On selvää, että yhtäkään häiriötä ei saisi tulla. Sataprosenttista varmuutta ei pysty lupaamaan, mutta kyllä varmuusasteen tulisi olla lähellä sitä.

Häiriöitä kesästä lähtien

Viimeisen parin kuukauden aikana verkkohäiriöt ovat keskittyneet lähes yksinomaan Soneran verkkoon. Yksiselitteistä syytä sille, miksi ongelmat koettelevat juuri Soneraa, ei ole.

– Tämä on hyvä kysymys. Operaattoreilla on esimerkiksi laitetoimittajaeroja, mutta ne eivät mitenkään selitä tätä. Samoja toimittajia ja laitteita käyttävät muutkin, Karppanen sanoo.

– Toisaalta ei voi vedota huonoon tuuriinkaan, kun häiriöitä on sattunut niin usein.

Soneran Tuominen kertoo, että verkkolaitteiden ja -komponenttien toimittajia on vain muutama maailmassa. Soneran käyttämiä laitteita hän luonnehtii yleisesti käytössä oleviksi.

– Maailmalla yleisesti käytössä olevista verkoista meidän verkkomme ei ole poikkeava.

Karppasen mukaan Soneran viime vuoden viat olivat keskenään hyvin erityyppisiä eikä ongelmille ei ollut mitään yhteistä syytä. Tänä vuonna tammikuun 19. päivä sattunut laaja häiriö ja eilisen maanantain osittainen verkkovika olivat taas keskenään samantyylisiä.

Karppanen pitää tätä erikoisena. Soneralla pitäisi hänen mukaansa olla hyvät mahdollisuudet kehittää toimintaansa ja verkkojansa niin, että tämän tyyppiset viat eivät toistuisi jatkossa.

Tuomisen mukaan Sonera on ryhtynyt toimiin verkko-ongelmiensa korjaamiseksi. Hänen mukaansa häiriöt liittyvät yleensä verkon päivitykseen.

– Olemme käynnistäneet mobiilirunkoverkkomme laadun arvioinnin, jonka suorittaa ulkopuolinen asiantuntijataho. Tämän avulla löydämme ne paikat, missä laatua pystytään parantamaan, Tuominen kertoo.

– Yritämme myös korottaa päivitystyön laatua, jotta häiriöitä ei pääsisi syntymään.

Tuomisen mukaan selvitys on valmis kesään mennessä, ja se käydään läpi vielä yhdessä viranomaisten kanssa. Samalla Sonera saa tarvittavat toimenpiteet verkon luotettavuuden parantamiseksi käynnistettyä. Lisäksi yhtiö selvittää yhdessä laitevalmistajan kanssa, miten vikojen esiintyminen lyhyen ajan sisällä on ollut mahdollista.

Tavoitteena laadun parantaminen

Käyttäjien nettiyhteyksiä mittaavan Nettitutka-sovelluksen keräämän datan mukaan tammikuussa 2016 lähes 30 prosenttia Soneran verkkoyhteyksistä epäonnistui, kun samassa ajassa Elisan ja DNA:n yhteyksistä epäonnistui neljä prosenttia.

Puhelimeen ladattava sovellus mittaa mobiiliverkon siirtonopeutta. Mikäli yhteyttä ei ole, sovellus kirjaa tämän epäonnistuneena mittauksena. Sovellusta ylläpitää Aalto-yliopiston Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitoksen tutkijat.

Tuominen kertoo, että Sonera haluaa parantaa tulostaan kaikissa verkon laatua mittaavissa tutkimuksissa. Yhtiö aikoo myös jatkossa julkistaa itse tutkimustuloksia verkkonsa laadusta.

– Analysoimme vielä Nettitutkan keräämää dataa, eli mitä se tarkalleen mittasi ja millaisia johtopäätöksiä siitä voidaan tehdä.

Shutterstock

Tuominen myös huomauttaa, että useamman vuoden ajalta tarkasteltaessa Soneran verkkovikojen keskiarvo ei ole noussut.

– Valitettavaa on, että vikoja on osunut nyt peräkkäin lyhyen ajan sisään.

Operaattoreiden tulee raportoida verkkovioistaan Viestintävirastolle ja tiedotettava niistä asiakkailleen. Poikkeuksellisen laajoissa häiriöissä myös Viestintävirasto tiedottaa ongelmasta. Eilisen maanantain häiriöistä Sonera tiedotti niin nettisivuillaan kuin sosiaalisessa mediassakin.

Huomio laatuun ja varmuuteen nopeuden sijaan

Viestintäviraston Karppasen mukaan mobiiliverkkojen toimivuuteen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

– Yleisesti ottaen tällaisten palveluiden tulee toimia. Tosin kyseessä on kuluttajatuote, jonka varaan pelkästään mitään kriittistä toimintoa ei pitäisi jättää.

Operaattorin häiriöstä huolimatta hätäpuhelut menevät kuitenkin läpi, sillä yhden verkon ollessa alhaalla ne yhdistyvät kilpailijan verkkoon. Hätäpuhelut takkuaisivat, mikäli kaikkien kolmen operaattorin verkot olisivat yhtä aikaa alhaalla, mutta todennäköisyys tälle on varsin pieni.

Olisiko kilpailijan verkkoon mahdollista yhdistää aina oman operaattorin verkon ollessa alhaalla?

– Kyllä se teoriassa olisi mahdollista, mutta käytännössä se saattaisi vain tukkia muidenkin operaattoreiden verkot. Jos esimerkiksi koko Soneran verkko olisi toimintakyvytön, ja sen asiakkaat siirtyisivät Elisan ja DNA:n verkkoihin, tulisi vähintään paikallisia ongelmia, Karppanen pohtii.

Verkkoja ei ole mitoitettu yhtäkkiseen suureen käyttäjämäärän kasvuun. Karppanen pitääkin keinoa huonona sekä sen seurauksia arveluttavina.

– Hieman hirvittää, että jos tähän mentäisiin, niin saataisiinko vaan kaikki yhteydet kaatumaan.

Soneran Tuominen näkee järjestelyssä ongelmaksi myös sen, että tyypillisesti operaattorin koko verkko ei ole pimeänä, jolloin puhelut ja netti saattavat toimia osalla asiakkaista.

– Eilisen vikammekin aikaan suuri osa puheluista toimi ihan normaalisti. Voisi olla hankalaa määritellä, milloin puhelin yhdistää toiseen verkkoon, jos puhelut häiriön aikana välillä toimivat ja välillä eivät. 

Nykyisin operaattorit kertovat mielellään verkkojensa tiedonsiirtonopeuksista verrattuna kilpailijoihin. Verkon luotettavuutta mainoskampanjoissa ei sen sijaan juuri kehuta.

– Kyllä operaattoreiden pitäisi ilman muuta kilpailla myös luotettavuudella, Karppanen sanoo.