THL:n johtajat Markku Tervahauta ja Mika Salminen vaativat HS:n Vieraskynä-palstalla viikonloppuna julkaistussa kirjoituksessa koronan torjuntatoimien laajentamista. Mika Salminen avasi MTV Uutisille johtajien esittämien toimenpiteiden taustoja.
Viranomaisten ja päättäjien hiljaisuutta on paikoin kritisoitu ja ihmetelty. Mika Salminen ei allekirjoita väitettä hiljaisuudesta THL:n puolesta. Mielipidekirjoituksen ajoitus johtuu siitä, että he haluavat ennakoida syksyä, jolloin muitakin hengitystie- ja virusinfektioita esiintyy enemmän. Tällöin myös koronan riski kasvaa. Salmista huolestuttaa myös testien alueellinen epätasa-arvoisuus.
MTV Uutisten tavoittaman Salmisen mukaan viranomaiset ovat tiedottaneet koronatilanteesta hyvin.
– En tiedä onko nyt kauhean hiljaista ollut. Kyllähän epidemiasta on koko ajan raportoitu. Ja viikottain on tullut tiiviimpi raportti koskien kokonaiskuvaa. Mutta Suomi hiljenee koko kesäksi ja kun tilanne on ollut hyvä, niin mitään kovin raflaavaa kirjoitettavaa ei ole ollutkaan.
Tilanne kuitenkin muuttuu syksyä kohden ja siksi Salminen sekä Tervahauta päättivät kirjoittaa uusista mahdollisista koronatoimista.
– Nyt kun mennään syksyä kohden, niin tietysti tilanne vähän muuttuu. Kuten jo keväällä osattiin arvioida, että kun syksy tulee, niin sen mittaan muitakin hengitystieinfektioita ja virusinfektioita alkaa esiintyä enemmän, koronankin riski siis nousee. Siksi tähän kohtaan oli sopiva ottaa nämä asiat esiin, Salminen taustoittaa.
Tanskan malli mahdollinen, mutta Suomen testikapasiteettia lisättävä
Tervahauta ja Salminen ehdottavat mielipidekirjoituksessaan muun muassa niin sanottua Tanskan mallia, jossa käytännössä kuka tahansa voisi käydä oireettomanakin testattavana niin halutessaan. Salmisen mukaan yhtenä haasteena on saada Suomen testikapasiteetti riittävälle tasolle.
– Meillä on tällä hetkellä hieman alle kaksi kolmasosaa Tanskan kapasiteetista. Erona on kuitenkin, että täällä kapasiteetti jakautuu eri alueille pienissä erissä. Kapasiteetin täysimääräinen käyttö on epätasaista, emmekä voi ajatella niin, että kaikki kapasiteetti on koko Suomen käytössä. Tämä johtaa siihen, että meillä on jonkin verran eriarvoisuutta myös testiin pääsemisessä. Olemme saaneet palautetta, että se ei joka puolella ihan yhtä helposti tai nopeasti tapahdu, Salminen kertoo.
Syksyn myötä saapuvat muut hengitystieinfektiot, joiden oireet muistuttavat koronatartuntaa. Silloin koronatartuntakin on hyvä ja järkevää Salmisen mukaan testata. Tämä voi rasittaa terveydenhuoltoa.
– Riski on olemassa, että kapasiteetti loppuu.
Kasvomaskisuosituksesta keskustellaan pian
Mielipidekirjoituksessa kommentoidaan myös suositusta kasvomaskien käytöstä. Salminen ei halua ennustaa, milloin virallinen suositus annetaan, mutta keskustelu käydään lähiaikoina. Salminen ei myöskään koe, että maskisuositus olisi pitänyt antaa jo viime keväänä.
– Asiasta keskustellaan enemmän ensi viikon alussa, enkä halua ennustaa milloin se suositus tulee. Mutta kyllä se sinänsä on yhä lähempänä. Meidän pitää huomioida sekä Suomen ulkopuolella ja täällä olevat uhat. On väistämätöntä, että kun rajoituksia on poistettu paljon, ihmiset palaavat lomilta ja kontaktit lisääntyvät, niin ne lisäävät riskiä. Kaikkia keinoja, sellaisiakin, joista ei ihan varmaa tietoa ole, kannattaa harkita.
– Meillähän epidemia laantui lähes kokonaan kesäksi. Eli kohtuullisen hyvin pärjättiin ilmankin. Mutta kevät oli ihan eri tilanne, kuin tällä hetkellä, Salminen muistuttaa.
Helsinki-Vantaan lentokentälle täyden kapasiteetin terveysasema?
THL:n johtajat suosittelevat mielipidekirjoituksessa myös uuden terveysaseman ja karanteenitilojen perustamista Helsinki-Vantaan lentokentälle.
Vantaan kaupunki tiedotti perjantaina, että Helsinki-Vantaan lentoasemalla käynnistyy maanantaina 3.8.2020 terveydenhuollon neuvonta- ja koronatestauspiste, josta vastaa Vantaan sosiaali- ja terveystoimi yhteistyössä HUSLABin kanssa. Salmisen mukaan heidän ajatuksenaan on laajempi terveydenhuollollinen ratkaisu.
Vanhan mallin mukaan vastuu asiasta kuuluu sille kunnalle, jolla lentoasema sijaitsee.
– Lentokenttä ja liikenne ovat kasvaneet valtavasti verrattuna kymmenen vuoden takaiseen, jolloin oli sikainfluenssapandemia. Kyllä meidän mielestämme olisi täysi syy siihen, että lentokentällä olisi täysi kapasiteetti käytössä valmiustilanteita varten, jotka liittyvät infektiotauteihin. Se olisi kohtuullisen halpa investointi, jolla hoidettaisiin monia pienempiäkin ongelmia joustavammin, kuin tällä hetkellä.
– Vanha malli (järjestämisestä) on kohtuuton sekä kunnalle, että matkustajille, Salminen toteaa.
Salminen olettaa kysymyksen nousevan esille heti, kun matkustaminen käynnistyy uudelleen.
"Pieni huoli syksyä ajatellen kyllä on"
Uusien tartuntatapausten määrät ovat Suomessa pysyneet maltillisina, Salminen muistuttaa, ettei laskeviin lukuihin kannata tuudittautua liikaa.
–Tapausmäärät ovat pysyneet hyvinkin tasaisina oikeastaan kuukauden ajan. Vielä mistään suorasta trendistä ei voi kuitenkaan puhua, Salminen muistuttaa.
Salmisen mukaan Suomessa epidemia niin sanotusti katkesi keväällä ja lähti hyvin voimakkaaseen laskuun. Tämä saatiin aikaan rajoitustoimilla ja niiden noudattamisella.
– Oli oleellista, että ihmiset muuttivat aika paljonkin toimintatapojaan. Tähän vaikuttivat tarjotut mahdollisuudet muuttaa kyseisiä toimintatapoja, esimerkiksi käsienpesu -ja käsidesipisteiden laajalla saatavuudella. Lisäksi otettiin käyttöön paljon toimenpiteitä, joilla fyysisen etäisyyden ottaminen onnistui.
Salmista mietityttää, kuinka koronan kanssa jaksetaan syksyllä.
– Kun rajoituksia on poistettu, niin yksilötason havaintojen perusteella tietysti tuolla kaupungilla näyttää aika normaalilta tällä hetkellä. Pieni huoli siis syksyä ajatellen kyllä on, Salminen sanoo.
Koulut aloitetaan lähtökohtaisesti lähiopetuksessa
Syksy on lähellä ja perusopetus alkaa opetushallituksen mukaan lähtökohtaisesti lähiopetuksessa. Salmisen mukaan koulutielle voi tällä hetkellä suunnata turvallisin mielin.
– Näitä ohjeita kouluille on sorvattu yhteistyössä opetushallituksen kanssa. Mukana on ollut johtavia lasten infektiolääkäreitä arvioimassa asioita. Ei sitä tehtäisi, ellei näin ajateltaisi, Salminen sanoo koulujen lähiopetuksesta.
– Lapsille koulu on erittäin tärkeä kehittymisen kannalta. Jos meillä jää monen ikäluokan koulunkäynti ainakin osalla lapsista vajavaiseksi, niin sillä on erittäin pitkät ja haitalliset vaikutukset heidän kehitykselleen ja tulevaisuuden näkymille. Ja se ei ole mikään pieni asia, joka täytyy huomioida punnitsemisessa, Salminen päättää.